Yksi on valmis

Trenkituvan alatasanne tuli eilen valmiiksi. Nyt siinä on tarpeeksi kasveja peittämään multatila. Siirrossa toki on varmasti onnistunut tulemaan jokunen rikkaruohokin, mutta aika hyvin niitä putsailin.

Kuoppia on tullut kaivettua vähän sinne sun tänne, mutta nämä kuopat on jo täytetty.

Ylänurkkaan, joka yhdistää nämä penkit, tuikkasin akileijan, joka toivon mukaan oli juuri se punainen, joka ihailin viime kesänä. Ellei ole, se on sitten joku ihan muu.

Päivänliljaa on kaksi isoa tupasta. Toinen on akileijan vieressä ja toinen vasemmalla näkyvän kiven etupuolella. Nämä kaivoin ylös kasvimaan ja marjatarhan välisestä penkistä.

Maasta pilkistävät iirikset, jotka kaivoin kuivurin läheisestä muovi-styrox-kaukalosta.

Samasta kaukalosta kaivoin nämä arovuokot. Arovuokot saattavat lähteä leviämään, mutta hyvin ne olivat pysyneet aiemmassa paikassaan.

Kaivoin myös sisällä olleet pikkuruusut tänne. On tässä pari uuttakin mukana.

Pioneja löysin eri puolilta yhteensä viisi. Ne pääsivät tänne, vaikka kukkimista nyt saakin odottaa varmaan useamman vuoden. Pionien yläpuolella on unikkoja.

Palavatrakkaudet kokosin yhteen paikkaan tuohon kiven eteen. Sitä muuten löytyi monta tupasta pelloltakin, mutta ne lahjoitin veljeni vaimolle.

Kiven vasemmalla puolen kasvaa ukonhattua ja töyhtöangervo, josta ei näy vielä pilkahdustakaan.

Takareunassa on nauhuksia. En vaan muista, mitä nämä olivat nimeltään.

Toistakin nauhusta on samassa rivissä. Nauhukset kasvoivat siinä kuivurin edessä olleessa kaukalossa.

Reunakasviksi laitoin mansikoita. Oikealle menevä rivi on Polkaa ja vasemmalle Koronaa. Jokohan näistä saisi tälle kesälle puuromarjat? Ei ainakaan ole pitkä matka käydä poimimassa.

Muistin virkistämiseksi laitoin vielä kuvan alatasanteesta vuosi sitten suunnilleen samoihin aikoihin otettuna.

Ostin äidilleni jättikokoisen jalopelargonian. Pitääkin kohta lähteä viemään sitä. Hyvää äitienpäivää!