Mustikkamaa

Tänään meille muodostui mustikkamaa talkoolaisten avustuksella. Ensimmäiseksi kuskasimme lammastarhasta lantaa kolmeen riviin viime vuonna laitettujen villojen päälle.

Lannan päälle kauhoimme kärrystä kutterinpurua, jonka Isäntä oli ystävällisesti käynyt aamulla lähisahalta lapioimassa.

Seuraavaksi lähdimme mustikkametsälle eli etsimään mustikkapensaita viimeisestä kasvihuoneen jäänteestä pellon laidasta.

Löysimme 18 hyvää yksilöä, jotka siirsimme hyvän multapaakun kera kolmeen riviin. Muutama pensas vielä jäikin odottamaan parempaa tulevaisuutta.

Kastelimme alueen kunnolla ja lapioimme vielä monta kottikärryllistä oksasilppua väleihin.

Ja niin meille syntyi hieno mustikkamaa vanhaan betonisokkelin muodostamaan pohjaan. Vielä tuo vähän huutaa jonkinlaista aitaa ympärilleen. Siihen voisi saada verkon suojaamaan mustikoita rastailta ja muilta marjavarkailta.

Villat laitoimme viime vuonna alueelle, koska niitä oli säkkikaupalla ja ne toimivat juurimattona sekä kosteuden tasaajina. Lanta tietysti parantaa kasvua, sillä maaperä näytti melko onnettomalta alueella. Puru taas toimii hyvänä maaperän hapattajana, jota mustikka kaipaa. 

Mustikoiden lajikkeista en osaa sanoa mitään, enkä myöskään sukupuolista. Joskus olemme nähneet näissä kypsymässä olevia marjoja, joten voimme ainakin toivoa, että jotkut näistä pensaista tuottavat mustikoita. Paikka ainakin on parempi kuin ennen paahteisella pellolla muovien keskellä.

Vanhaa lantaa

Vuosikertalantaa on ollut vielä navetan lisäsiivessä. Pohjimmaisena on ollut taas siansontaa, haisevaa ja tinttaista mustaa mönjää. Nyt olemme siivonneet talkoolaisten kanssa tulevan lampolan aluetta, jossa tilanne on ollut pahin. 

Lantaa on kärrätty kottikärryillä ulos tarhaan. Siitä sen matka jatkuu lannoitteeksi ympäri tilaa. 

Tänään tila tuli vihdoin tyhjäksi. Myös tuo syvennysosa saatiin tyhjennettyä aivan reunoja myöten.

Syvennyksessä on ovi lantalaan, joka on nyt pitkän puun varastona vielä toistaiseksi.

Vastapäätä on ovi navetan eteiseen. Näiden ovien sijainnin vuoksi tämä tulee olemaan hyvä paikka lampaille. Ainoastaan heinäluukku puuttuu katosta, mutta se näyttäisi olevan varsin helposti järjestettävissä.

Lantakasa peittää yhden osan lammastarhaa vielä toistaiseksi. Pian tämäkin tästä hupenee, kunhan sitä on kärrätty kasvimaalle ja mustikkamaalle.

Hetken ulkona kuivuttuaan se on paljon helpommin lapioitavissa ja kärrättävissä. Eiköhän tuosta riitä kasvuvoimaa taimelle jos toisellekin.

Ja taas raivausta

Viikonloppuna oli taas vuorossa yläkerran raivausta apupojan kanssa. Aika hyvin saimme taas kerran tilaa haltuun. Tulevan vierashuoneen ovennurkassa oli vielä hyllyillä lajittelematonta tavaraa, mutta vähitellen saimme kaikki pois isommalta pitkällä seinällä olleelta hyllyltä ja pienemmältä lyhyellä seinänpätkällä olleelta hyllyltä. Tyhjään puhdistettuun tilaan kannoimme neidonkamarista sängyn.

Sänkyjen väliin saimme vielä paikan peilipöydälle. Tämä saattaa mennä kesällä myyntiin, kun taas avaamme pihakirppiksen.

Peilikuva näyttää, miltä huoneen toisessa laidassa näyttää

Vaikka tilanne näytti aluksi tältä eli aika hirvittävältä, lopputulos oli kuitenkin vaivan arvoinen.

Neidonkamari on taas esittelykuntoinen. Ihan lopullisessa kunnossa sekään ei vielä ole, mutta tilanne ei ole enää ihan kaoottinen. Oikean puolen hyllyillä on pääasiassa kankaita ja askartelutarviketta. Nämä pitää vielä käydä läpi ennen pihakirppistä. Silloin varmaan lähtee vielä paljon tavaraa pois. Hyllyihin on olemassa ovet, joiden maalaaminen on minulla vielä kesken. Vaaterekki siirtyy myös pois.

Toiseen laitaan kiinnitimme seinäkaapit, joihin laitoimme kaikki langat. Kaappien ovet ovat myös maalattavien odotuslistalla.

Pönttöuunin takana on vielä kasa tavaraa, jotka on jo lajiteltu, mutta ei laitettu paikoilleen. Tässä on kaksi laatikollista kirjoja, kaikki valokuva-albumimme, kaksi säkillistä lahjoitukseen menevää lankaa sekä kaksi laatikollista polttopuuta.

Enää ei olekaan niin paljon jäljellä lajittelematonta tavaraa, vaikka muuten tavaraa on vieläkin liiaksi. Jospa kesällä saisi pihakirppiksellä taas paljon pois.

Kevätvauvoja

Eilen saimme viisi pienokaista lisää Kivimäkeen, kun Helli sai pentuja. Näillä seuduilla ei ole leikkaamattomia kollikissoja, joten näytti jo pahasti siltä, että meille ei pentuja tule millään keinolla. Mutta sitten yritimme muutaman kerran ystäväni leikkaamattoman kissan kanssa treffejä, mutta nekin olivat joka kerta epäonniset. Mutta nyt vihdoin tapahtui jotain.

Ensimmäiset kaksi pentua ovat perineet emonsa ulkonäön, vaikka ovat uroksia. Pieniä ja rumiahan ne ovat vielä tässä vaiheessa, mutta näistä pojista tulee vielä valtavan kauniita kissoja. Toinen on jo varattu.

Kolme seuraavaa pentua olikin tyttöpentuja, joilla on kaikilla kilpikonnaväritys. Tytöissä oleva vaalea beige on juuri samaa sävyä kuin ystäväni kissassa, joten saattaa hyvinkin olla, että se on pentujen isä.

Pennut eivät juuri mitään muuta vielä tee kuin imevät maitoa, mutta parin viikon päästä alkaa tapahtua, kun silmät avautuvat. Helli hoitaa pienokaisiaan valtavan antaumuksellisesti. Ensimmäisen vuorokauden se vietti pelkästään pentulaatikossa ja olisi varmaan ollut syömättäkin, ellen olisi tarjoillut ruokakulhoa aivan nenän eteen. 

Yläkerran raivausta

Maaliskuussa lahjoitimme pois paljon huonekaluja, yli kymmenen laatikollista kankaita ja tilkkuja, veimme monta säkillistä roskaa, mutta silti tilanne näytti todella huonolta. Lohdutti sentään, että saimme tuon sinisen tapetin näkymään, vaikka edessä oli vielä tavaravuori. Apupoika oli taas viikonlopun vieraanamme, ja saimme raivattua lisää yläkertaa. Maaliskuussa saimme takaseinän näkymään, mutta tällä kertaa pääsimme lopulta aivan seinään asti. 

Lahjoitimme taas muutaman huonekalun omista entisistämme, keräsimme neljä säkillistä roskaa, siirsimme alas muutaman lahjoitukseen kelpaavan laatikollisen kankaita ja jopa alkoi näyttää paremmalta. Saimme lattian siivottua huoneen perältä, laitoimme vanhan jugend-sohvan osiinsa odottamaan mahdollista tulevaisuuden korjausta, käänsimme kangaspuut ja siirsimme ne seinustalle ja tilaa oli yllättäen oikein hyvin. Nyt saimme jo pienen nurkan vapaaksi ja siirsimme sinne vierassängyn.

 

Kangaspuut ovat nyt oikeastaan käyttökunnossa, kunhan vähän vielä siirtelee ylimääräisiä tavaroita pois välittömästä läheisyydestä. Lointa on vielä monta metriä jäljellä, eivätkä kuteetkaan lopu aivan heti kesken. Nyt puissa on kaitaliinan levyinen loimi ja monta poppanaakin jo kudottuna. Jatkan siis siitä loimen loppuun.

Tilanne on vieläkin todella hirveä. Hylly on täynnä kaikenlaista käsityötavaraa, jotka pitäisi vielä inventoida ja päättää niiden kohtalosta. Haluaisimme nämä kaikki pois tästä, jotta tilalle saisi sen kauniin valkoisen sängyn toisesta kamarista. Varmaan jokin säilytyskalustekin olisi hyvä vierashuoneessa olla.

Pönttöuunin edusta on täynnä poltettavia pahveja ja muuta palavaa roskaa. Portaiden edusta on vielä tukittuna  tavaralla, jolle ei ole toistaiseksi vielä lopullista paikkaa.

Yläkerrassa riittää tekemistä vielä pitkäksi aikaa, mutta joka kerta tulee vähän valmiimpaa. Ehkä ensi raivauskerralla huone voi olla jo taas valmiimpi.