Kaikkea hyvää

Kaikkea hyvää

maanantai 27. maaliskuuta 2023

Lisää säilöttyjä munia

Vaaleanpunaiset pikkelöidyt munat olivat oikein hyviä ja erityisen söpöjä. Niitä oli oikeastaan ihan sääli syödä. Maku oli mieto ja pehmeä, hieman majoneesia muistuttava. Varmasti teemme tällä reseptillä toistekin.


Arvelimme, että vielä ehtisi tehdä pääsiäiseksi värikkäitä munia pikkelöimällä. toisesta purkillisesta teimme yrttimunia macha-jauheella väritettyinä ja toisesta kurkuma-curry-munia. Vielä ei lopullista tulosta näe, mutta varmasti näistäkin tulee maultaan hyviä. Joskus voisi kokeilla myös punakaalia. Sillä saisi kauniin vaaleanturkooseja munia.


Vuorokauden nesteessä lillumisen jälkeen voi jo todeta, että vihreät munat jäävät todella vaaleiksi, vaikka vähän väriä on tarttunutkin, kun taas keltaisista tulee todella keltaisia. Varmaan niistä tulee sisältäkin keltaisia kuten vaaleanpunaisista tuli vaaleanpunaisia.

sunnuntai 26. maaliskuuta 2023

Vaatesäilytystä makuukamariin

Kaikki alkoi siitä, kun muutimme yläkertaan nukkumaan kakluunin remontin tieltä. Sitten aloimme kaikenlaisen järjestelyn alakerrassa, jonka seurauksena makuukamarista lähti vaatekaappi pois keittiöön säilytystilaksi. Vaatteet jäivät odottamaan parempaa säilytysjärjestelmää sängylle. Jotaihan oli tehtävä tällekin tilalle.


Ylevästi ajattelimme tehdä kunnolliset puiset vaatekaapit, mutta totesimme, ettei meillä olisi aikaa siihen. Niinpä silloin kirjaston vierassänkyä ostaessamme ostimme myös vaatekaapit.


Tuskin yhtään vähemmän aikaa näiden kokoamiseen meni kuin täyspuisten kaappien rakentamiseen, mutta ainakin osat olivat valmiiksi sopivan kokoisia ja sopivat toisiinsa, kun vaan osasi liittää oikeat osat toisiinsa.


Ehkä nämä kaapit eivät aivan pahasti loista uutuuttaan kaikkea vanhaa vastaan. Ainakin tuo valkoinen käy tapetin kanssa ihan hyvin.


Vielä pitäisi tasoittaa tuo muuri, maalata listat ja ovet ja järjestellä loput tavarat. Ehkä tässä kevään kuluessa pääsemme oikeasti muuttamaan takaisin alakertaan.

lauantai 4. maaliskuuta 2023

Salin musiikkinurkka

Kirjaston vierassänkynurkan muutoksen jälkeen sali oli kaaoksen vallassa. Totesimme, että nyt jos koskaan on aika laittaa edes yksi nurkka kuntoon sielläkin. Nurkka kerrallaan riittää ihan hyväksi vauhdiksi, sillä ei tällaista kaaosta ihan tuosta vaan selvitetä.


 Muutaman vuoden asumisen jälkeen jo osaamme hieman paremmin arvioida, mitä salissa tarvitaan. Taffelipiano oli jäänyt käyttämättömänä nurkkaan, sillä sitä emme saaneet aikaiseksi korjauttaa, vaan ostimme tavallisen hyväkuntoisen pystypianon. Taffelipiano sai siis lähteä.


Kirjakaappi kannettiin taffelipianon tilalle ja pystypiano toiselle seinälle. Tämä seinä on pianolle muutenkin parempi, sillä se on sisäseinä, jolloin vire pysyy paremmin. Toiminnallisesti tämä nurkka muuttuu musiikkinurkaksi. Kirjakaappiin tulevat kaikki laulukirjat, nuotit ja pienet soittimet (nokkahuilut, poikkihuilut, tinapilli, okariina, mandoliini ja huuliharput). Myös koottavat nuottitelineet mahtuvat kaappiin.


Monenlaisen pyörityksen jälkeen nurkka alkaa olla valmis. Soittovihkoni ei soinnu yhtään väreihin, mutta se nyt sattui jäämään tuohon. Seinillä on talosta löytynyttä taidetta ja tädiltäni saadut kyntteliköt, jossa on led-kynttilät turvallisuuden vuoksi. Tosin niihin ei ollut tietenkään paristoja, mutta tulevaisuudessa ne myös valaisevat hieman ympäristöään.


Kirjakaapin oikealla puolella ovat omistamamme laulu- ja virsikirjat sekä kaikki mahdolliset nuotit. Pianon vasemmalla puolella on minun kitarani ja oikealla Isännän. Isännän kitaravahvistin on kuitenkin tuolla nurkassa piilossa.


Vielä on kolme nurkkaa jäljellä. Tässäkin huoneessa pitäisi vielä laittaa ikkuna- ja ovilistat paikoilleen, niin saisi kokonaan valmiiksi. Joskus varmaan pääsemme siihenkin vaiheeseen, että saamme tänne sähköt vedettyä. Edelleen käytämme jatkojohtoa eteisen sähkökeskuksesta. Iltaisin täällä onkin oikein tunnelmallisen hämärää. 

sunnuntai 19. helmikuuta 2023

Kirjaston uusi vierassänky

Kirjastossakin oli nurkka, joka tarvitsi kohentamista. Laitoimme aikoinaan kirjakaapin yhteen nurkkaan. Vasta myöhemmin tuli tarve vieraspedille, jonka ratkaisimme tuomalla yläkerrasta vanhan sänkydivaanin kirjakaapin eteen, sillä muualla ei ollut sille tilaa. Hyvin tämäkin ratkaisu toimi aikansa. Vieraspeti ei vaan ollut ihan paras mahdollinen peti nukkumiseen, joten päätimme lopulta tehdä asialle jotain.


Siirsimme divaanin makuukamarin puolelle odottamaan parempaa aikaa. Tyhjensimme kirjakaapin ja siirsimme sen salin puolelle. Tämä siirto aiheutti sen, että kaappikello piti myös siirtää pois paikaltaan. Sali on nyt kauhean kaaoksen vallassa, mutta sekin tulee vielä järjestymään, kunhan saamme vanhan taffelipianon pois.


Mietimme pitkään, että olisi hienoa tehdä uusi vierassänky itse, mutta sitten ajanpuute ja kaikki muut odottavat puuhat veivät voiton ja lankesimme ostamaan uuden sängyn ja patjan Ikeasta. Palapelin kokoamiseen menikin tovi.


Mutta lopulta häkkyrä näytti siltä kuin ohjeessakin. Tässäkin pedissä on säilytystilaa alla kolmen laatikon verran.


Saimme pedin pedattua, ryijyn ripustettua ja kaapinkin paikoilleen, mutta vielä tuntui siltä, että jotain puuttuu. Eihän meillä jatkuvasti ollut tarvetta varsinaisesti pedille, joten olisi käytännöllisempää, jos paikalla olisi joku enemmän sohvamainen ratkaisu.


Siirryimme selaamaan Toria, eikä aikaakaan, kun läheltä näkyi löytyvän sängynpääty, joka oli oikein pompöösi ja kruusattu sekä leveydeltään riittävä sopiakseen sohvan selkänojaksi.


Selkänoja on ehkä hivenen turhan korkea, mutta olkoon nyt aikansa vähän korkeampana. Vielä pitäisi löytää tarpeeksi iso päiväpeitto, joka kävisi väriensä puolesta tuohon. Nykyinen on aivan liian pieni, eikä peitä kuin pienen osan. Kahdella viltillä on paikattu peittävyys. Vihreät tyynytkään eivät ole oikein sopivat, mutta nekin saavat olla odottamassa sopivampia päällisiä tai saavat siirtyä muualle.


Seuraavaksi pitäisi varmaan alkaa siivota makuukamaria ja järjestellä se taas majoituskäyttöön. Toisaalta on ollut ihan mukava nukkua yläkerrassakin. Myös sali vaatii pikaisia järjestelytoimenpiteitä.

torstai 9. helmikuuta 2023

Nurkat siisteiksi keittiössä

Isännän nurkka oli erittäin epäsiistin näköinen valtavine tavaravuorineen. Viikonloppuna Apupojan kanssa päätimme ottaa härkää sarvista ja selvittää koko tavaravuoren. Menihän siinä aikaa, kuului Isännän suusta erinäisiä mutinoita ja löytyi lopulta tavaroille parempiakin paikkoja. Alta löytyi kaksi tuolia, joista toinen pääsi ruokapöydän ääreen ja toinen (vanha silitystuoli) päätyi odottamaan parempaa paikkaa pihatupaan. Kun nurkka oli tyhjä toimme Isännän tekemän lipaston ikkunan alle. Se on sopivan pieni, eikä estä patakaapin ovia aukeamasta. Sinne sai Isäntä laittaa otsalamput, taskulamput, avaimet ja muut tärkeät tarvikkeet. Lipasto ei tietenkään ole ihan tyyliin sopiva, mutta eipä täällä niin selkeää tyyliä edes ole. Joten ihan hyvin käy lipastokin kaiken muun seuraan.


Patakaapin päällinenkin siistiytyi samalla. Nyt siinä säilytetään vain kauniita koristeita.


Pannujen lisäksi koristeiksi sallitaan vain sellaisia koristeita, jotka siirtyvät tarvittaessa paikalleen ja pois.


Keittiön pöytä on yleensä aina täynnä tavaraa. Nyt näyttää siltä, että tavarat ovat kaikki minun. Tänä talvena olemme lämmittäneet vähemmän talon toista puolta, joten kotona tehtäviä töitä on mukavampi tehdä tuvan pöydän ääressä. Pieni ämpäri ja lasiputki sekä kansio ovat ääniharjoituksia varten. Niitä pitää tehdä edelleen ahkerasti, jotta ääni kestää työssä. Laulu ei suju, mutta toiveissa on vielä senkin kuntoutuminen.

Joulun jälkeen siivosimme keittiön toisen tavaranurkan ja toimme makuukamarista vaatekaapin, johon laitoimme hyllyt. Nyt siellä ovat hyvässä sovussa Isännän tavaroita, kehruutarvikkeita, säilöntätölkkejä, työkaluja ja paljon muuta. 


Kaapin päälläkin on kaikenlaista tarviketta ja koristetta, joista sievin on ehdottomasti tuo oikeanpuoleisin.


tiistai 31. tammikuuta 2023

Pinkkejä kananmunia

Kesäiset tiput kasvoivat isoiksi ja alkoivat munia. Loppusyksyn vähämunainen kausi muuttuikin äkkiä ylituotannoksi. Olimme jo miettineet aiemmin, että voisi kokeilla munien säilömistä. Nyt oli koossa tarpeeksi munia siihen kokeiluun.


Keittämisen jälkeen munat kuorittiin. Samalla katsottiin parhaat munat erilleen säilöntää varten. Muut päätyivät suoraan syötäviksi ja käytettäviksi.


Purkkeihin pinottiin munia, porkkanaa, sipulia ja valkosipulia. Säilöntäliemi on tavallinen etikkaliemi mausteineen. Tämän lisäksi pinkin värin vuoksi laitoimme desin punajuurten säilöntälientä. Kuvassa liemi on juuri laitettu purkkiin, eikä peitä vielä kaikkia munia tasaisesti. Vähän liikuttelemalla sai munia siirrettyä, jotta väri tuli tasaisesti kaikkialle. Parin viikon jälkeen pinkit kananmunat ovat valmiita syötäväksi.