Kaikkea hyvää

Kaikkea hyvää

lauantai 19. tammikuuta 2019

Makuukamarin peilinurkka

Makuukamarin värimuutos jatkuu vähitellen nurkka kerrallaan. Peilinurkka tuli seuraavana muutettavaksi, sillä se oli helposti toteutettava. Vaalea lipasto oli jo valmiiksi eteisessä. Peili on jostain vanhempieni vanhoista varastoista joskus otettu käyttöön, mutta viimeiset vuotensa se on ollut Koivurinteen vinttihuoneen peilinä. Nyt se pääsi vaihteeksi käyttöön täällä.

Villahuopa on rumuudestaan huolimatta tarpeellinen.

Lipasto on toistaiseksi ainakin kampaus- ja meikkauskäytössä, sillä kylpyhuoneessa meillä ei ole tarvittavia tiloja. 


Illalla siirsin vielä nuo peltipurkit alemmas, sillä epäilin niiden putoavan kuitenkin seuraavia huonekaluja siirtäessä.


En löytänyt yhtään kuvaa, jossa makuukamari olisi ollut kuvattuna käytössä. Varmaan siihen on epäjärjestykselliset syynsä. Ennen siis nurkassa olivat edellisen asukkaan kalusteet, jotka siirtyivät nyt eteisen puolelle. Käyttöön ne pääsevät edelleen.

tiistai 15. tammikuuta 2019

Makuukamari uusiksi eli aloitamme sängystä

Saimme tarpeeksemme Kivimäen vanhoista sängyistä. Sängyt olivat hyvät ja tukevat, mutta ongelmana olivat vanhat joustinpatjat, jotka olivat muhkuraiset ja kuopalla. Ne olisivat olleet peruskorjauksen tarpeessa. Patjat olivat näihin sänkyihin tehty mittojen mukaan. Ne sopivat vain yhdellä tavalla, eikä mitään kääntövaihtoehtoa ollut olemassakaan.

Ensimmäinen askel kohti parempaa nukkumista oli ajatus, että patjat vaihtamalla toisiin nukkuminen paranisi huomattavasti. Tungimme yhteen sänkyyn kaksi vaahtomuovipatjaa, mutta se ei ollut hyvä ratkaisu. Patjat menivät ryttyyn, eivätkä toimineet ollenkaan. Nukuimme kumpikin omassa kuopassamme jalkojen noustessa ylös, koska patjat nousivat toisesta päästä kaarelle.

Totesimme lopulta, etteivät nämä sängyt olleet toimivat ennen vanhojen joustinpatjojen kokonaisvaltaista korjaamista, jossa jouset kiinnitettäisiin ja solmittaisiin uudelleen, pehmusteet uusittaisiin ja myös päälliset. Yhden päivän aikana tuollaista työtä ei tekisi kukaan, joten päätimme keksiä jotain muuta.

Mietimme, että jos säästäisimme alkuperäiset päädyt ja laittaisimme väliin uudet runkopatjat, saisimme varmaan aika hyvän sängyn. Katselimme jo arviolta sopivat patjat netistä ja päätimme päivänkin, jolloin menisimme ostoksille.


Mutta sunnuntaina poikkesimme pienelle kirppiskäynnille sellaiselle kirppikselle, jolla emme olleet vielä kertaakaan käyneet. Siellä oli aika kivan näköinen sänky edulliseen hintaan, mutta väriltään vaalea.


Sängyssä oli kaksi suhteellisen hyväkuntoista laadukasta joustinpatjaakin jo valmiina. Jätimme sängyn varaukseen, jotta saisimme pari päivää miettimisaikaa. Sängyn ja patjojen yhteishinnalla olisimme voineet hankkia puolikkaan uuden patjan ilman jalkoja.


Päädyimme ostamaan sängyn patjoineen. Vaalea väri mietitytti ensin, mutta makuukamari oli jo valmiiksi osittain samaa vaaleaa väriä, joten sänky sopii oikein hyvin sen puolesta. Meillä on olemassa kalusteita, jotka sopivat uuteen värimaailmaan, eikä muita kalusteita tarvitse ostaa. Ne vain pitää vaihtaa paikasta toiseen.

Päiväpeitto kannattaisi varmaan laskostaa
siististi yöksi johonkin, eikä runtata kasaan. :D

Edelleenkään makuukamarin seinillä ei ole mitään. Nyt voisi olla korkea aika katsella samalla ympärilleen, mitä voisi käyttää seinäkoristeina.


Perinteisesti sängyn takana on ollut ryijy. Niitäkin meillä on useita, jotka saattaisivat sopia. Ensimmäistä jo vähän kokeilimme. Siinä on kyllä sinistä vaaleana ja tummana, mutta lämpimän roosa voi olla vähän liikaa.


Lämpimiä sävyjä on tosin luonnostaankin. Sulevi tuli kokeilemaan uutta sänkyä ja taisi todeta ihan toimivaksi. 


Meillä testaaminen on vielä edessä. Toivottavasti sänky patjoineen osoittautuu hyväksi nukkua, eikä aiheuta kipua ja kolotuksia.

keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Voitto kotona

Haimme sunnuntaina Voiton takaisin kotiin. Eipä olisi pukki mielellään lähtenyt kärryyn, sillä mukavat ajat jäivät taka-alalle. Mutta omenilla ja pienellä nostolla Voitto siirtyi kotimatkalle. Perillä veimme sen takatarhaan ja avasimme ulko-oven. Kutut kuulivat Voiton äänen ja tulivat kaikki antamaan sille suukon. Oli jotenkin suloista katsella, miten jokainen kävi kuonoilemassa Voiton kanssa. Selvästi huomasi Voiton olevan pidetty seuralainen. Tietysti Voitto olisi halunnut lähempäänkin kanssakäymiseen, mutta kukaan ei ollut halukas. Siinä vaiheessa Voitto katsoi minua vähän hämmentyneen näköisenä, mutta kohta se alistui kohtaloonsa.


Kutuilla alkaa olla taas kunnon pömppömahat. Käpy lepäilee paljon itsekseen. Sille siis tehdään oma karsina tuohon nurkkaukseen. Yritämme rakentaa poikimiskarsinat jokaisen kutun luonnolliseen lempipaikkaan. Tilan toiseen laitaan tulevat Ellin ja Fridan karsinat vierekkäin ja välille Anskun ja Tuulin. Helmikuussa on vilinää ja vilskettä, kun ensimmäiset poikimiset alkavat.


Täällä on taas vaihteeksi lunta. Kaikkialla on valkoista. Lumi on pysynyt tyynellä ilmalla puissakin. Nyt on nautittava tästä kauneudesta, sillä se on kovin lyhytaikaista.


Ensimmäinen postissa tullut siemenluettelo on jo moneen kertaan selattu, vaikka vielä en ole tilannut mitään. Mites teillä?