Nahkatöitä

Pari vuotta sitten Isäntä innostui nahkatöistä. Nyt hän on jo tehnyt muutaman lompakon ja kännykkäkotelon. Nahkaa on löytynyt lähinnä vanhoista nahkatakeista ja saapikkaista.

Korttikotelo on tehty vanhoista saapikkaiden varsista, joissa nahka oli sopivan paksua, mutta vielä pehmeää.

Ensimmäinen kännykkäkotelo oli ruskeaa ohutta nahkaa kirpputorilta löytyneestä nahkahameestä. Nahka ei ollut kovin kestävää ohuutensa vuoksi. Tämänkertainen kännykkäkotelo on myös saapikkaanvarresta.

Edellisessä kotelossa oli tasku korteille, mutta tähän Isäntä ei halunnut, sillä kortit naarmuttavat aina kännykän pintaa, tai suojalasia.

Välillä kuuluu melkoinen pauke keittiössä, kun Isäntä hakkaa reikiä nahkaan. Ehkä olisi hyvä saada pian se yläkerran huone käyttöön, jotta kaiken pikkuvärkkäämisen saisi sinne. Vai loppuukohan tila pian sielläkin? :)

Yläkerran olonurkkaus

Sohvakalusto, joka oli uudessa käsityökamarissa, päätyi nyt yläkerran aulaan. Täällä oli ennen toinen kalusto, mutta se siirrettiin trenkitupaan odottamaan uusia sijoituspaikkoja. Nyt kirjoihinkin pääsee käsiksi. Ne pitäisi kaikki katsoa läpi ja karsia turhat ja tarpeettomat pois. Aika hienojakin löytöjä tuolla on, kuten vaikka Kotilieden vuosikertoja sadan vuoden takaa. 

Hups, pöytä unohtui siirtää keskemmälle.

Varsinaiseksi lukunurkkaukseksi tämä paikka ei käy vielä, sillä huone on todella hämärä päivälläkin tummine pintoineen. Ikkuna taas on niin pieni, ettei siitä riitä valoa. Mutta jospa jossain vaiheessa voisimme jo vetää uudet sähköt tänne ja saada sen myötä valoa lisää. Jonkinlainen tunnelmallisuus olisi kuitenkin kiva säilyttää.

Sotkuista käsityökamaria

Vinttikomeron siivouksen lomassa ehdimme vaihdella vähän huonekalujen paikkoja. Entisestä neidonkamarista tuli käsityökamari, joka olisi tarkoitus saada jossain vaiheessa käyttöön. Nyt siellä on vielä paljon järjesteltävää. Siirsimme sinne vähän lisää säilytyspaikkoja, sillä sitä siellä todella tarvitaan. Olisi hienoa, jos keittiöstä ja salista saisi mahdollisimman paljon pois tavaraa tänne piiloon.

Huoneessa on vielä laatikkokaupalla meidän kirjojamme, jotka eivät ole vielä sopineet mihinkään hyllyyn. Kaappien ovet ovat vielä maalaamatta. Pöytää voi siirtää keskemmälle lattiaa käyttämisen helpottamiseksi, mutta muuten se voi olla syvennyksessä. Olisin laittanut lipaston tuonne kaapiston alle, mutta se on aivan pikkuisen liian korkea mahtuakseen. Jaloissa on kyllä lyhennysvaraa, joten saattaa olla, että järjestys tuolla muuttuu vielä jonkin verran. 

Keskelle huonetta on tulossa pöytä, kunhan sille vapautuu tarpeeksi tilaa. Myös ikkunan eteen mahtuu vielä pienempi pöytä työskentelyä varten. 

Säilytystilaa tuli lisää myös nurkkaan, sillä laitoimme tuon vanhan kaapin siihen. Se oli tarkalleen mitoitettu, eikä milliäkään jäänyt väliin tilaa. Kaappi ja lipasto ovat vielä tyhjiä, mutta eivät varmaan pitkään, kunhan pääsemme taas tekemään tuonne jotain.

Tällä erää onkin pulaa vain ajasta, kaikki muu olisi valmiina odottamassa järjestelyä. Toisaalta nämä työt eivät karkaa täältä mihinkään, vaikka välillä tekeekin jotain muuta.

Uusia päällisiä

Yläkerran patjanpäällisiä penkoessamme ja pakatessamme katsoin yhtä paksua pellavaista päällistä ja ajattelin, että tuosta tulisi aika hyvät tuolinpäälliset keittiön tuoleihin. Annoin päällisen Isännälle ja pyysin tekemään uudet pinnat. Eikä tuossa pitkään mennytkään, kun tuolit olivat jo paremmassa kuosissa.

Yhdessä tuolissa olikin erilainen kangas ennen, mutta nyt kaikki ovat samanlaisia. Joskus näihinkin pitää varmaan laittaa uusi maalipinta, mutta vielä nautimme kuluneesta kauneudesta. Päällisessä oli ommellut ontelot, joita emme ryhtyneet ratkomaan. Eivät nuo tikkaukset pahasti näy, ellei sitten osaa katsoa niin tarkkaan.

Järjestellessämme käsityökamaria totesimme yhden pöydänpäällisen olevan roskiskunnossa, joten siihenkin piti keksiä jotain uutta. Silmäilimme kangasvarastoamme, ja sieltä löytyikin aika hyvä kangas uudeksi päälliseksi.

Kankaasta piti vain leikata sopiva pala.

Ja sitten piti etsiä taas Isäntä avuksi kiinnittämään kangas levyyn.

Isäntä nitoi kankaan kiinni. Tuoleihin jäi vanha päällinen uuden alle, mutta tähän ei voinut kuvitellakaan jättävänsä oranssia läikikästä tahraista kangasta muistoksi. Jossain yläkerran kuvissa sekin saattaa vilahtaa, joten tavallaan sekin on dokumentoitu.

Niin tuli tämäkin pöytä aika hienoon kuntoon. Tuossa kelpaa taas askarrella, kunhan saadaan koko huone ensin järjesteltyä. Järjestelyähän täällä riittää vielä moneksi vuodeksi. 

Käsityökamariin on tarkoitus tehdä askarteluun ja puuhasteluun sopivat työpisteet, ettei kaikkea tarvitsisi tehdä keittiössä ja salissa. Olisi aika hienoa, jos voisi pitää alakerran vierailuun sopivan siistinä, eikä tarvitsisi aina raivata kaikkea meneillään olevaa projektia väliaikaisesti pois. Toki tänne pitäisi saada sähköä, että talvellakin voisi saada tarpeeksi valoa. Lämmön saa hyvin lämmittämällä pönttöuunin.

Siivottu vinttikomero

Viikonloppuna oli taas apukäsiä ja jalkoja mukana, joten siivosimme lopulta tuon käytettävimmän vinttikomeron. Nyt se näyttää ihan toimivalta säilytystilalta.

Oikealla puolella on Isännän varastovaatteita. Paperisissa pusseissa on vielä joitain talon vanhoja takkeja, joita emme viitsineet edes avata. Siellähän säilyvät seuraavaan karsintakertaan. Muovilaatikoissa on yhdessä retkeilytarvikkeita, toisessa lampputarvikkeita ja lähimmässä joulukoristeita.

Vasemmalla perimmässä kopassa on säkkikankaita ja patjakankaita, keskimmäisessä lampunvarjostimia ja etummainen on tyhjä (miten ihanaa!). Tilaa on vielä ihan mukavasti vapaanakin, vaikka se lienee tilapäistä.

Komeron perällä oleva ovi johtaa seuraavaan komeroon, jolle emme vielä tehneet mitään. Sekin pitäisi joskus järjestellä ja penkoa kunnolla.

Komeron aiemmat tavarat kuljetettiin ensin saliin, jossa niitä nyt on vieläkin kasoissa. Viikonlopun aikana saimme yläkerrasta viisi säkillistä roskaa, mutta hyvääkin tavaraa löytyi. 

Kurpitsaa

Kylmä yö uhkasi viikolla kurpitsoja. Oli siis aika käydä illalla keräämässä ne talteen. Kurpitsa on aika herkkä pakkaselle, joten halusimme ne talteen ehjinä ja sulina. Pari päivää aikaisemmin olimme käyneet katsomassa, mutta ne näyttivät silloin vielä pieniltä. Nyt kasvua oli tapahtunut reilusti. Jopa kesäkurpitsat olivat venyneet isoiksi.

Tulevina aikoina syömme paljon kurpitsaruokia. Teen myös kurpitsasosetta pakkaseen, mutta pikkelsiä emme, sillä se ei maistu kummallekaan. Banaani-kurpitsahillo voisi olla hyvää, vaikka edellistäkin on vielä jäljellä. Tänään lisäsin kesäkurpitsaa bolognese-kastikkeeseen, johon se sopi oikein mainiosti.

Vielä tässä on pitkään sadonkorjuuta jäljellä, mutta lokakuussa jo alkaa helpottaa, onneksi.

Vanhoja käsitöitä

Silloin, kun pengoimme vinttiä viimeksi, löysimme kopallisen käsitöitä ja vanhoja vaatteita. Tässä on osa käsitöistä. Minun suosikkini on ehdottomasti tämä nenäliinakäärö, jossa on pitsireunat ja valkokirjontaa.

Kaikki pistot ovat niin pieniä ja sieviä. On mennyt aikaa tuohon näpertämiseen.

Sisällä oli iso pino nimikoituja nenäliinoja. Nämä tulevat käyttöön, sillä kankainen pehmeä nenäliina on ihan parasta, kun on kunnon nuha.

Kopassa oli myös musta kirjottu esiliina. 

Bolero oli kevyt ja kaunis.

Tämä näytti pipolta, mutta varmaan koon perusteella on pannumyssy.

Lapaset olivat oikein tukevat ja tiheästi kudotut. Nämäkin saattavat siirtyä käyttötavaraksi talven pakkasille.