Kaikkea hyvää

Kaikkea hyvää

lauantai 20. marraskuuta 2021

Navetan takanurkalta

Syksyn myötä piti laittaa ikkunat ja ovet paikoilleen lisäsiipeen. Nyt lampolassakin pysyy lämpö öisin, kun takaseinän ovet ovat kaikki paikoillaan.


Kaksi ensimmäistä ovea siirtyy puutavaravaraston käyttöön, joten lampaiden kulku oli aiheellista siirtää omalle ovelleen. Myös tarhaa siirrettiin sen verran, että portti tuli peremmälle.


Lampaat ovat isoja ja lihavia. Ehkä syötämme niille liikaa sokerijuurikkaita. Vien niitä välillä iltapäivällä lenkille, jotta saavat enemmän liikuntaa. Suuri osa lenkistä on kuitenkin laiduntamista, mutta välillä myös kunnon juoksulenkkejä.


Nyt lampaat seuraavat jo paremmin mukana, mutta ei niistä sellaista lenkkiseuraa saa kuin vuohista, jotka olivat aivan innoissaan kaikesta aktiviteeteista. Mukavia nämä villapallerot ovat joka tapauksessa.


maanantai 8. marraskuuta 2021

Hampusta kuitua

Olin jo melkein unohtanut, että meillä on hamppua odottamassa, kun löysin varsikasat kasvimaan vierestä. Nyt varret olivat sen verran pehmenneet, että kuorikerros irtosi helpolla. Kuorin muutaman varren kokeeksi ja laitoin kerälle, sillä varsilla oli pituutta lähes neljä metriä. 


Toin niput sisälle kuivumaan ympäri keittiötä. Toivoin vain kovasti, ettei kovin moni innostuisi tulemaan käymään, kun epämääräisiä hampunkuoria pyöri pitkin ja poikin tilaa.


Kun kuoret olivat kuivia aloin miettiä, miten niistä saisi helpoimmin käyttökelpoista kuitua. Muistin, että aitasta löytyi häkilä, mutta ajattelin ensin kokeilla ihan pienen määrän tavallisella karstalla kammaten.


Hamppu on ihanan helppoa työstettävää. Ei siis ollenkaan sellaista tuhertamista kuin nokkosen kanssa. Ihan jo pienellä kampaamisella sain hyvää käyttökelpoista kuitua. Isommat määrät aion käsitellä ensin lyömällä nippuja häkilään, sillä se nopeuttaa työtä. Työ pitää kuitenkin tehdä jossain vähän avarammassa paikassa, sillä kuidut ovat niin pitkiä. 


Ihmettelen suuresti, miksi hamppua ei kasvateta enemmän tekstiilikuiduiksi. Hampun hyvät ominaisuudet ovat aivan ylivertaisia puuvillaan verrattuna. Tekstiileistä tulee paljon vahvempia ja kestävämpiä, eikä kasvattaminen vaadi niin suurta määrää vettä kuin puuvilla. Hamppua voi kasvattaa mainiosti ihan täällä Suomessakin, kuten sitä on muinoin kasvatettukin. Meidän pienellä peltotilkulla kasvoi niin paljon hamppua, että sillä vaatettaisi meidät pitkäksi aikaa. Tosin näillä taidoilla jo yhdenkin vaatekappaleen valmistamiseen menee tuhottomasti aikaa näillä perinnemenetelmillä.

torstai 28. lokakuuta 2021

Kirjasto tällä hetkellä

Kirjasto oli kauheassa kaaoksessa. Joka puolella oli laatikoita, joissa oli kirjoja. Monet näistä kirjoista olivat juuri niitä, mitä mieluusti käyttäisin työssäni, mutta laatikoiden purkaminen keskelle lattiaa ei houkuttanut. Niinpä sanoin Isännälle, että nyt tähän tulee muutos. Ja muutos tuli. Kävimme Ikeassa ostoksilla ja palasimme kolmen koottavan Ivar-hyllykön kanssa. Meillähän on tekeillä kirjastoon hyllyt, jotka ovat jo olemassa, mutta niiden pintakäsittelyt on vielä tekemättä. Kun aloin miettiä, miten pitkään menee, kun jokaisen hyllyn ja kannakkeen petsaa molemmin puolin ja lakkaa muutaman kerran välihiontojen kanssa, tämä väliaikaishyllyratkaisu tuntui varsin oikealta. Tulevaisuudessa nämä hyllyt pääsevät Isännän verstaalle, mutta siihen saattaa mennä taas aikaa.

Kirjojen hyllyttämisen jälkeen
lukunurkka oli ensimmäinen valmis kohta.

Nyt väliaikaisratkaisu on melko hyvällä mallilla, vaikka kaikki kirjat eivät täällä vielä olekaan. Tulevat hyllyt ovat korkeammat ja niihin mahtuu enemmän tavaraa. 

Kattolamppuun ei tule vielä sähköjä,
joten tunnelma on varsin hämyinen
pimeinä syyspäivinä.

Työnurkkauksessakin on vähän turhan paljon tavaraa, mutta nyt sentään minulla on jo paikka jossa istua ja oikeasti käyttää kirjoja ja koneita.


Työpöydän koristeina minulla on kaikkea talosta löytynyttä tavaraa, vaikka haluan osan myöhemmin muualle koristamaan paikkoja, sillä pöytä käy välillä turhan ahtaaksi kaiken koristuksen kanssa. Minua kyllä kiinnostaisi tehdä tästä puhelimesta toimiva VoIP-menetelmällä. 


Mustetelineistä suurin on tämä sarvellinen iso laitos, joka vie paljon tilaa, mutta on hauska kaikkine övereine ornamentteineen.


Pöytäkello on uustuotantoa, mutta tikittää niin kodikkaasti, ettei haittaa. Ostimme sen vuonna 2007 Jerusalemista.


Kakkulat löytyivät talosta. Olisi hauska, jos näitä voisi joskus käyttää lukulaseina, vaikka eivät ne kovin helpolla nenällä pysy.


Vanha kirjevaaka löytyi yläkerrasta ja kirjeveitsi alakerrasta. Kirjeveitsi on kärsinyt kissanpissasta, mutta vihertävä patina on oikeastaan ihan kivan näköistä.


Mustetelineet ovat olleet ilmeisesti yleinen lahja opettajalle muinoin, sillä näitä on löytynyt vähän kaikkialta. toinen näistä taisi olla aitassa laatikossa, jossa oli myös piippuja.


Vanhoja toimistovimpaimia ovat myös veiviterotin, nitoja ja rei'itin. Terotin ei valitettavasti terota enää, enkä ole varma, saako sen teriä jotenkin teräviksi.


Nurkassa on vielä kirjakaappi, joka tulee myöhemmin olemaan salissa, mutta nyt se ei vielä mahdu sinne. Niinpä divaani on toistaiseksi vähän hassusti kirjakaapin edessä. Seinilläkään ei ole vielä mitään juuri tuosta kaapista johtuen.

Divaanin sisälle saa hyvin kaikki petivaatteet piiloon.

Salin ovelta näkymä peittää sopivasti työpöydän takana olevat tavarat. Ehkä tämäkin tila vielä jonain päivänä valmistuu, mutta olen jo ihan tyytyväinen, että huonetta voi käyttää niin kuin oli suunniteltu.

sunnuntai 24. lokakuuta 2021

Purkkilihaa painekeittimellä

Metsästyskausi alkoi. Nyt meillä on taas lähellä tuotettua erittäin luonnollista lihaa. Yleensä olemme pakastaneet omaan käyttöön tulevat lihat, mutta halusimme tehdä myös purkitettua lihaa. Purkitetun lihan etuna on se, että se on jo valmiiksi kypsää. Näin sitä on helppo käyttää, kun ruoanvalmistukseen ei tarvitse varata niin paljon aikaa. Pakastetun lihan käyttäminen vaatii aina parin päivän suunnittelun, kun se pitää sulattaa ennen käyttöä ja kypsentää sen jälkeen.


Ensimmäinen erä oli nyt kokeilussa. Lihat pilkottiin sopiviksi palasiksi ja laitettiin pienen suolamäärän kanssa lasipurkkeihin. Mitään muuta niihin ei tullut, sillä näin tehden niitä voi käyttää hyvin monipuolisesti lähes mihin ruokaan tahansa, jossa käytetään lihakuutioita.


Purkit laitettiin painekattilaan, mutta vettä tuli vain sen verran, että se osui ensimmäisen kerroksen purkkien liharajaan asti. Yläosa purkeista jäi pinnan yläpuolelle. Toinen kerros taas ei osunut veteen ollenkaan. Paineen kanssa keittoaika oli 90 minuuttia.

Hankimme keittimen Amerikasta asti.

Valmiissa purkeissa on nestettä, joka on irronnut lihoista. Tällä tavalla säilötyt lihat pysyvät hyvinä parikin vuotta. Epäilen kyllä vahvasti, että ne tulevat syödyiksi jo paljon ennen sitä.


Samalla kertaa keitimme valtaisan kattilallisen lihalientä, joka käy minkä tahansa ruoan nesteeksi tai mausteeksi. Tämäkin liemi menee painekeittimen kautta säilöön.

maanantai 11. lokakuuta 2021

Saippuaa ja sokeria

Metsästyskauden myötä olemme saaneet taas hyvät määrät peurojen rasvoja. Rasvat olemme puhdistaneet taliksi ja talista voi tehdä saippuaa. Käytän erään 600 g peurantalia ja 400 g öljyä. Tämän vuoden saippuoissa on oliiviöljyä, vaikka yleensä olen pyrkinyt käyttämään kotimaisia öljyjä, kuten rypsi- tai rapsiöljyä. Ensimmäisestä erästä tein pitkästä aikaa Äijäsaippuaa, johon tulee kylpyturvetta ja tervaa.


Toinen erä on Juhannusmuisto, johon tuli koivunlehtihaudetta ja ruusua. Tänään valmistan vielä Kukkaniitty-saippuaa, johon tulee mesiangervoa, kehäkukkaa ja orvokkia.


Naapurin pellolla on kasvanut sokerijuurikasta. Jurtit olivat jonkin aikaa tien vierustoilla isoina aumoina. Kun niitä alettiin kuljettaa tehtaalle, keksin, että niitä voisi ostaa vähän lampaille talviherkuksi. Isäntä lähti kyselemään ostomahdollisuutta, mutta palasi kertomaan, että saamme kerätä kaikki jäljelle jääneet jurtit, joita koneella ei saanut nostettua kyytiin. Teimme hyvät vaihtokaupat ja annoimme reilun palan peuraa tilalle.


Vaikka aluksi näytti jurtteja olevan vain vähän siellä täällä, niitä kertyikin lopulta hyvän kokoinen kuormallinen. 


Säilömme juurikkaat maakellariin, josta haemme niitä sekä omaksi tarpeiksemme että lampaiden herkuksi. Näistähän saa kokattua vaikka millaista herkkuruokaa, huomasimme. Taas tuli meille uuden kokeilun paikka.


Viimeiset kaksi viikkoa olen ollut sairauslomalla, sillä niskassani pullahti välilevy. Voin sanoa, että kipu on jotain niin järkyttävää, ettei sitä voi edes kuvailla. Sain onneksi sellaiset määrät lääkkeitä, että kipu lieveni, mutta edelleen hermokipu on kova, ja kolme sormea on osin tunnottomina. Magneettikuvaus on tulossa lähiaikoina, mutta päätin kokeilla työhönpaluuta jo tänään. Sama kai se on tehdä tässä välissä jotain hyödyllistäkin. Magneettikuva kertoo, onko pullistuma niin paha, että hermo pitää vapauttaa leikkauksella.

torstai 30. syyskuuta 2021

Kukot säilöön

Kolme pikkukukkoa kasvoi isoiksi kukoiksi ja alkoi uhittelemaan toisilleen. Niillekin olivat vanhat säännöt olemassa: Jos säilyy sopu, saa elää, jos tulee tappelu, lähtee pää. Tällä kertaa päätimme valmistaa kukoista ruokaa säilömällä valmiin kastikkeen purkkeihin.


Kukot keitettiin ensin kypsiksi. Sen jälkeen niistä erotettiin lihat ja jaettiin ne lasipurkkeihin. Purkkeihin laitettiin myös sipulia ja valkosipulia, mausteita ja tomaattimurskaa.


Kaikki nahat ja luut jätettiin liemeen kiehumaan, jotta siitäkin tulisi käyttövalmista kanalientä.


Purkit umpioitiin keittämällä syvässä vedessä.


Kanaliemiä (oikeasti siis kukkoliemiä) on neljä valmista purkillista odottamassa pääsyä johonkin ruokaan antamaan hyvän ja täyteläisen maun.


Kastikkeita valmistui viisi 7 dl:n purkillista. Kokeilimme jo valmistaa yhden purkillisen riisille kastikkeeksi lisäämällä pari lusikallista turkkilaista jogurttia kastikkeen joukkoon. Mausteita oli vähän miedosti, mutta maku oli oikein hyvä ja kukonliha hyvää ja mureaa.


Seuraava hankinta meillä on painekeitin, jolla saamme valmistettua enemmän lihasäilykkeitä. Isäntä on jo yhden peuran kaatanut, joten liharuokia on odotettavissa talveksi. Säilömällä lihat purkkeihin säästää tilaa pakastimessa. Eikä haittaa, jos vaikka myrsky katkaisisi sähköt hetkeksi. Purkit säilyvät pitkään kellarissa. Toinen etu on se, että voi tehdä kerralla lähes valmista ruokaa, jonka saa tarjoilukuntoon hetkessä, eikä tarvitse odottaa ensin vuorokautta lihan sulamista.

perjantai 24. syyskuuta 2021

Lisäsiiven edistyminen

Navetan lisäsiipi on taas vähän valmiimpi, vaikka vielä tuossakin riittää tekemistä. Taitaa jäädä maalaaminen ensi vuoteen, mutta onhan ihan hyvä varata sinnekin jotain tekemistä, ettei vaan pitkästy.


Keskelle jätettiin alkuperäinen ovi, Tämä muuttuu ihmisten kuljettavaksi jossain vaiheessa, kunhan sisätiloista saadaan jaettua eläinten puoli erikseen.


Vasemmalle tuli vanha ulko-ovi, joka on myös maalaamatta. Tästä ovesta tullaan kulkemaan lampolaan, kunhan sen aika joskus tulee.


Isoon oviaukkoon on vielä ovet kiinnittämättä. Tämä tulee olemaan sellainen aukko, josta voi kuljettaa puutavaraa sisään. Tuohon lisäosaan tulee pitkän puutavaran säilytys, josta Isäntä saa helposti sitä kuljetettua niin verstaaseen kuin ulkoilmaankin. Tässä oli ennen pieni ovi, joten perustuksista piti poistaa paljon tavaraa, että ison aukon sai tehtyä valmiiksi.


Lisäosan ikkunat ovat myös paikoillaan ja valmiina. Maalaaminen on vielä kesken, mutta sekin valmistunee jossain vaiheessa. Nämä ikkunat ovat paljon kauniimmat kuin ne aikaisemmat, joista aika moni oli rikkikin. 


Ihan viimeisen päälle siis navettaa ei taideta saada ulkopuolelta kuntoon tämän vuoden puolella, mutta ensi vuonna on sitten maalauksien ja viimeistelyjen vuoro.