Kesä on mennyt mukavasti tavallisissa arkisissa puuhissa ja komeroiden siivouksessa. Ja nyt pääsen taas esittelemään löytöjä. Osa on ollut odottamassa kuvaamista ja järjestelemistä jo viime syksystä, joten on vihdoin aika saada näille dokumentointi ja jatkosuunnitelmat tehtyä. Kuvia on paljon, joten ota hyvä asento ja lähde kanssani penkomaan.
Ensimmäinen suklaarasia pitää sisällään silkkilankoja, jotka päätyvät käsityötarvikkeisiin. Nämä ovat ihan käyttökelpoisia moneen pieneen projektiin.
Toinen suklaarasia sisältää Liisan hiuksia 50-luvulta. Tällöin Liisa on varmaan saanut modernin lyhyen kiharakampauksen.
Hiukset ovat olleet pitkät ja paksut.
Alusvaatteet ovat aikoinaan olleet todella kauniissa rasioissa, mutta myöhemmin näitä on ollut hyvä käyttää kaikenlaiseen säilytykseen.
Tähän laatikkoon oli säilötty mustia tilkkuja, jotka on ajateltu olevan vielä käyttökelpoisia johonkin vaatteeseen. Ehkä tuo rusetti on oikeasti käyttökelpoinen, mutta muut kappaleet olivat jo ajan hampaan haurastuttamia, enkä nähnyt syytä säilyttää niitä.
Tuliaisrasiassa oli taas silkkilankoja, jotka jäävät omaan käyttöön käsityötarvikkeisiin.
Seuraavassa laatikossa oli pieniä palasia pitsejä ja pieni posliininukke, joka oli jo parhaat päivänsä nähnyt.
Kenkälaatikossa oli mustat nahkapohjaiset kengät.
Laatikon kyljen teksti kertoi näiden olleen Hanna-Liisan kengät, jotka olivat jääneet pieneksi, mutta kesäkäyttöön voisivat olla vielä sopivat.
Lappu kertoi tämän paidan olleen Ferdinandin sulhaspaita. Paidasta ei niin paljon ollut enää jäljellä, joten päätin laittaa tämän poistoon.
Näitä nenäliinapussukoita on tehty aikoinaan reilusti. Tämä oli todella kauniisti reikäkirjailtu.
Nenäliinojen sijaan pussukassa oli rusetti ja kovaksi tärkätty kaulus.
Löytyi myös toinen kovaksi tärkätty kaulus.
Hanna-Liisa on ilmeisesti ollut hyvin taitava käsityöihminen näiden pitsiupotusten ja kirjailun perusteella.
Lapun mukaan tämä paita on ollut Hanna-Liisan morsiusyöpaita.
Tämä kravatinnäköinen vempain on tuollaisenaan kiinnitettävä kaulukseen, eikä kulje niskan takaa.
Tämä paita oli Hanna-Liisan isän, rovasti Matti Merivirran kuolinpaita.
Seuraava on taas näyte käsityötaidoista ja kauniista kirjailuista nenäliinapussukassa.
Javielä näitä pussukoita. Tällä kertaa ristipistoja.
Ja yksi vielä muiden lisäksi. Näitä on tarvittu selkeästi useita.
Seuraava pussukka olikin vähän isompi yöpukupussukka ohuilla tikkipistoilla kirjailtuna.
Seuraavaksi avaamme isomman laatikon, jossa on paljon pienempiä laatikoita ja rasioita.
Pienessä punaisessa rasiassa on hyvin tarpeellinen väline, jos hampaita on harvassa. Näin erikoisia tekohampaita en ole vielä koskaan nähnyt. Hauskaa, että tällaisetkin on säilötty myöhempien sukupolvien ihmettelyä varten.
Seuraavassa rasiassa oli merkkejä.
Pienessä peltirasiassa oli hampaita ja hiuksia.
Hanna-Liisan veljen, Suuren Armon hampaita oli vuorossa pahvirasiassa. Taisi olla koko suvun hiussuortuvat myös talletettu.
Myös papan hiuksia oli säilötty vuonna 1919.
Sitten vähän yllättävämpi löytö. Ajatella, että myös napatynkä on katsottu säilömisen arvoiseksi! Tekstistä saa sen käsityksen, että tässä on napatynkä vuodelta 1894. Ei siis ihan tuore napa.
Siirrytäänpä ruumiinosista tavallisempaan talletukseen. Tämä on helmikirjailtu puvun miehusta, joka on jäänyt vähän kesken. Pikkurasiassa on vielä helmiä jäljellä.
Ferdin valkoiset hansikkaat olivat vielä ihan hyvässä kunnossa pientä tummentumaa lukuunottamatta.
Pieniä pitsinpalasia löytyi taas tästä laatikosta.
Rasian käsityötarvikkeet siirtyvät muiden käsityötarvikkeiden joukkoon.
Luoti, hylsy ja pikkuruinen pussukka löytyivät tästä rasiasta.
Päätä varten voi tarvita jotain ulkoista lääkettä. Hyvä on tämäkin säilöä talteen.
Arkisempia mansettinappeja on tarvittu juhlallisempien lisäksi.
Tässä rasiassa oli rillit, partahöylä, jotain salvaa ja happamuuden määrittämisliuskoja.
Pikkurasiassa oli todella pieni muistikirja ja joku kuivattu minikukkakimppu, josta ei oikein saanut enää selvää, mitä siinä oli aikoinaan ollut.
Sukset ja sauvat eivät olleet tässä rasiassa, mutta suojeluskunnan nauhat olivat.
Irtokauluksilla on saanut vaihtelua mekkoihin. Tässä oli oikein pliseerattu alaosa.
Ennen deodorantteja käytettiin yleisesti kainalosuojia suojaamaan paitoja keltaisilta hikilaikuilta. Nämä taitavat olla vielä käyttämättömät.
Ohuet lampaannahkahansikkaat olivat pitkävartiset, joten niitä on käytetty vain erityisissä tilanteissa.
Kiviä ja simpukankuoria on moni kerännyt lapsena. Kaikilla ei tosin näitä ole enää tallella.
Laatikon päällä luki suruharsoja, mutta palaset olivat paljon pienempiä.
Pienimmässä rasiassa oli kellastuneet papinkaulukset eli liperit. Nämä ovat olleet rovasti Matti Merivirran omaisuutta.
Perjantaina meille tulee vieraaksi Merivirtojen sukua. Heille voin antaa kaiken kirjeenvaihdon eli useamman laatikon postia. Samalla laitan näitä suvun pieniä aarteita myös heille. Heiltä tavarat saattavat päätyä museoon Kesälahdelle, jossa Matti on palvellut kirkkoherrana. Olen siis hyvin tyytyväinen, että tavaroille löytyy hyvä jatkopaikka.
