Kaikkea hyvää

Kaikkea hyvää

keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Laajempi perspektiivi: Tilan poikki kulkeva tie

Minulle on tärkeä muodostaa asioista kokonaiskuva, joten tarjoan sitä nyt sinullekin. Esittelyssä on nyt tilaa halkova tie. Meistä eteenpäin on yksi pysyvä asukas, yhdet kesäasukkaat ja peltoja ja metsiä, joille on vielä liikennettä.

Raja kulkee risteyksessä. Oikealla puolella on metsää talon portille asti. Metsän takana on peltomme, joka on tontin mittainen suikale, mutta pituuteensa nähden melkoisen kapea.

Muokkaus: Lisäsin tähänkin tekstiin nämä kartta- ja ilmakuvat.



Tuossa vasemmalla on on takapihan istutukset, jotka siirtyvät tuosta pois osittain ja lopulta ehkä jo ensi keväänä uuteen perustettavaan kukkapenkkiin, joka on yhtenäinen mökin mittainen puoliympyrä.


Trenkituvan päädyssä on vielä melkoinen kasa multaa, mutta kunhan ne kasvilaatikot ovat valmiina täytettäviksi, tuo ei varmaan edes riitä niihin. Ikkunan takana on kamari, jossa nukumme ja vieressä oleva ikkuna on bunkkerikomeron ikkuna.


Astumme muutaman askeleen eteenpäin, jolloin näemme lähes valmiin trenkituvan kukka-alueen. Siitä näkyy lähinnä tuo yläpuolinen osa. Kielot tuoksuvat nyt täysillä tien vieressä. Toisella puolella tietä on parkkialue, jonka takana huussi-puuvaja.


Viinitarha näkyy pitkänä kasvihuoneena. Sen vasemmalla puolella on kasvimaa ja tuo yksi kasvihuonekehikko, jolle ei tänä vuonna ole tehty vielä mitään. Tien vieren pensasaita on tehty tuossa näkyvältä osalta keväällä. Laatikkoistutukset jatkuvat koko kasvihuoneen matkan (yli 30 m).


Oikealla metsä jatkuu vielä. Talo näkyy jo aika hyvin.


Ohitimme juuri yhden kiviportin. Se ei oikeastaan johda minnekään, vain tuohon kasvihuoneen kylkeen.


Saavuimme juuri talon portille. Syksyllä tehty pihatie valoineen on kuin olisi aina ollut. Itsekin hämmästelin yhtenä päivänä, kun katselin viime vuoden kuvia. Tuossa oli vain nurmikkoa, jossa näkyi painanteet muinaisen pihatien paikalla.


Toisella puolella tietä kasvavat jättivaahterat, jotka ovat jo elämänsä ehtoopuolella. Vaahteroiden alla ovat vielä punaherukat, joita ei ehtinyt tälle keväälle siirtää marjatarhaan. Nyt on parempi odotella marjojen kypsymistä ennen siirtoa.


Pihatien vieressä on maakellari, jossa on aito vanha holvikellari syvimpänä. Kolmen oven jälkeen pääsee varsinaiseen kellariin. Pihatietä siirrettiin syksyllä pois talon nurkalta. Sen seurauksena tästä kohdasta näkee pakarituvalle asti.


Hävisin jo taistelun vuohenputkelle tuon pitkän penkin kanssa. Ehkä sitä kaivelen pitkin kesää. Ovat ne puskatkin jo odottamassa tuohon pääsyä, kunhan vuohenputki ja kaikki perennat ja sipulit ovat pois.


Vasemmalla on vielä puska pajuangervoa, jota poistimme koko matkalta tien vierestä. Niiden joukostahan löytyivät punaherukkapensaat. Känkyrä puu vasemmalla on omenapuu, joka ei tänä vuonna tee monta omenaa. Näyttävät vaihtelevan satovuosiaan. 


Pajuangervon jälkeen tulee toinen portti, joka johtaa kasvihuoneelle. Jos kaartaa oikealle kasvihuoneen päädyssä, pääsee kiertämään koko paviljonkitasanteen.


Oikealla puolella onkin jo talon päätykuisti. Pihatupa näkyy ja sen takana navetta. Tästä kaadettiin jättikoivu, jonka kanto on minulla vielä tuunaamatta. Tässä oli viime vuonna vielä yksi sähköpylväskin.


Vasemmalla puolella tietä näkyy paviljonkitasanne ruipelon männyn takana. Mänty on kaatouhan alla koko ajan, mutta vielä se on pystyssä. Oikealla olevan vaahteran tien puolen haara kaatui elokuussa talon sähkölankojen päälle. Tämä joudutti kaapeleiden kaivamista, mutta viivästytti muita remontteja kalleutensa vuoksi.


Puukasan alla kasvaisi valtavasti raparperia, mutta nyt puukasa odottaa vielä jatkojalostusta. Raparperia näkyykin tuolla kaukana marjatarhan takalaidassa.


Käännymme takaisin navetan jälkeen. Navetan takana on vuohiaitaus ja valtava kivikasa. Koivusta on jäljellä vielä tuo suurin haara. Leikkauspinnoissa näkyy hyvin laho, jota oli todella paljon. Kantokin on ontto.


Kääntöpaikalta näkyy autotalli, jonka seinustalla on taas valtaisa kasa. Eikä loppua näy jätteen suhteen. Raja menee viistosti tuosta autotallin katoksen vierestä.


Seuraavaksi pääsemme katsomaan pihaa ja puutarhaa.

15 kommenttia:

  1. Kyllä ootte ahkeroinnu näistä kuvista sen mahtavasti näkee. Todellakin niin kaunis paikka on ja mitä kaikkea mahdollisuuksia se tarjoo. Kaikkea hyvää..sanoisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paikka on upea, vaikka työllistääkin paljon. Kyllä siitä vielä hyvä tulee. :)

      Poista
  2. Vahan selvensi.Olin kuvitellut,etta talo ja pikkutuvat(niitahan on 2?)muodostavat pihapiirin,mutta tuo ensimmainen tupa onkin tuolla tien alussa...Paljon olette jo saaneet aikaiseksi,mutta tekemista viela riittaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on kaksi pihapiiriä. Trenkitupa on ihan oma maailmansa kuivurin ja huussin kanssa. Toiset rakennukset muodostavat oman pihansa. :)

      Poista
  3. Minäkin olin kuvitellut enemmän umpipihamaista pihapiiriä. Hauska miten totuus onkin toinen. Kauniit maisemat, ihania isoja puita, kiviportteja, pensaita ja istutuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älähän nyt, kyllä se pihakin on olemassa. Seuraavaksi menemme sinne katsomaan. :)

      Poista
  4. Voi kun olisi ilmakuva tai karttakuvaa :)

    VastaaPoista
  5. aivan mahtavaa olette saaneet aikaiseksi on kunniottavaa seurata edistymistä jaksakaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ehkä itse jotenkin sokeutuu näille muutoksille, eikä muistakaan kaikkea, mitä on jo tehty. :)

      Poista
  6. Teidän kannattaa pitää rikkaruohot pois kukkapenkeistä- talkoot ja vuohenputket pois- talkoot jossain vaiheessa. Ehkä näiden kuvien myötä myös te näette että olette saaneet paljon aikaiseksi. Nyt ei malta tehdä yhtään mitään sisäremonttia kun ilmat ovat pysyneet todella hyvinä. Muista aurinkorasva ja hattu päähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä olikin hyvä talkooidea. :) Pistänpä muistiin tuon. Emme ole ehtineet edes miettiä sisäremontteja näillä keleillä. Viemäröintisuunnitelmakin pitäisi tehdä varmaan ennen sitä.

      Poista
  7. Seuraan suurella ilolla teidän ahkerien ihmisten työtä villiintyneen puutarhan ja vanhojen rakennusten kimpussa. Tulee omakin nuoruuden into mieleen, juuri tuollaisesta minäkin olisin nauttinut. Mutta ei tuota urakkaa jaksaisikaan, ellei siinä olisi sydän vahvasti mukana. Kaikkea hyvää Kivimäkeen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä se auttaa, kun mielessään näkee, millaista on sitten, kun on valmiimpaa. :)

      Poista