Talvinen puutarha

Hangella oli niin paljon jäniksenjälkiä, että päätin uskaltautua katsomaan, mitä puutarhassa on tapahtunut. Tiukkaan tallottuja polkuja kulkee pitkin puutarhaa, joten melkoisia villejä öitä täällä on vietetty. Kylttipaalun lähellä kasvava persikka oli ainakin säästynyt, sillä sen verkotimme heti alussa.

Kasvimaalla oli kuitenkin ihan rauhallista. Edes koiruoho ei ollut maistunut tänä vuonna, vaikka viime vuonna se oli syöty aivan juuriaan myöten. Myyrätuhoista ei vielä tiedä mitään, mutta keväämmällä sekin selviää. Tänä talvena on onneksi lunta (ainakin toisinaan), joten moni kasvi varmaan selviää tästä talvesta.

Kasvihuoneen päälläkin on reilusti lunta. Lumi laskostuu välillä kauniisti tuohon alareunaan, mutta pelkästään hyvä asia tuo lumi ei ole. Kuvasta on vaikea erottaa, mutta tuolla loppupäässä näkyy notkahtumaa, joka pitäisi tunkata paikoilleen mahdollisimman pian.

Varjolevähtämö on ihan paikoillaan, eikä siinä näy mitään tuhoja. Keväällä on taas aika alkaa tuunata sitä vielä enemmän.

Paviljonkitasanteella on rauhallista ja talvista. Ei tällä hetkellä houkuttele ollenkaan istuskelemaan, mutta ei enää mene pitkään, kun lopputalven aurinko alkaa lämmittää niin, että tuolla voi mukavasti viettää pienen iltapäivähetken.

Alempaakin on ihan tavallisen talvista. Nyt tuossa ei enää olekaan sitä toispuoleista mäntyä haittaamassa näkymää. 

Marjatarhaakaan eivät jänikset olleet vielä syöneet alas maan tasalle, joten kesällä saattaa satoakin tulla. 

Etupihallakin on talvi hyvällä mallilla. Saunan seinustalta on huvennut puukasa jo ihan kiitettävästi. Puita on vielä reilusti tälle talvelle tuon puuvajan seinustalla.

Aittapiha on nykyään oikein kivan näköinen, kun ne vanhat vaahterat poistuivat. Syreenit ovat vähän taipuneet sinne tänne.

Ennen raivaamista aittapiha näytti tältä talviaikaan. :D

Nyt voisikin jo alkaa odotella kevättä, sillä se on jo kovaa vauhtia tulossa.

Keittiö ennen ja nyt

On taas aika kauhistuttaa vanhoilla kuvilla ja vertailla niitä nykyisiin. Ehkä juuri sitä kautta parhaiten näkyy muutos, joka on tapahtunut. Nämä vanhat kuvat ovat ihan autenttisia kuvia siitä, miltä täällä näytti, kun päätimme tehdä kaupat.

Keittiössä on paljon vähemmän tavaraa nykyään, eikä rikkonaisia kodinkoneita enää viemässä tilaa. Ensimmäisillä kerroilla ehdimme vain tyhjennellä tiloja ja koota kaatopaikkakuormia. Niitä kuormia olikin useita.

Seinäpinnat olivat kissojen repimiä. Jotkut paikat olivat kuopalla ihan viimeisimpiin tapettikerroksiin asti. Lattiapinta oli tasaisen likaisen värinen, mutta näki siitä vielä, minkä väristä maalia oli käytetty.

Me revimme sitten loputkin seinäpinnat pois, jolloin alta paljastui vanha oviaukko. Lattiakin on kirjavamman näköinen, kun lika on pesty pois. Katto näyttää ihan eriväriseltä pesun jälkeen.

Seinien yläosassa kiersi mäntypanelointi peittämässä vesiputkia ja sähköjohtoja. Sähkökeskus oli ikkunan päällä. Pöytäliina oli kontaktimuovin alla suojassa. Kaapin päällä oli kikkareita.

Sähkökeskus on nykyään eteisessä, vaikka siitä ei lähdekään vielä sähköjä muualle kuin kylpyhuoneeseen. Jatkojohdoilla hoidamme vielä toistaiseksi huoneiden sähkötarpeet. Kikkareita ei ole enää missään.

Hellanurkkaus näytti juuri tältä kaikessa saastassaan.

Hella on uudistettu, vaikka näyttääkin aika paljon entiseltä. Pienempiä luukkuja on käytetty vanhasta uuteen, mutta nuo isot luukut ovat yhdeksän vuotta uudempaa mallia.

Salin ovelta oikealle näytti aika täydeltä sekä yläosasta että lattiasta. Yläkaapisto oli hankalassa paikassa käytöltään, joten se sai heti siirtyä ylisille odottamaan mahdollista jatkokäyttöä. Ja lattian saastakin sai aika pian häädön.

Vielä meillä ei ole muita yläkaappeja keittiössä kuin trenginkaappi ja se lasiovinen vaalea, joka on patakaapin päällä. Lattiatilaa on ihan kivasti, vaikka puulaatikot välillä vievätkin tilaa.

Salin ovelta otettu kuva vastakkaiseen nurkkaan paljastaa aika monta toimimatonta kodinkonetta. Täältähän ei ole mitään viety pois, joten kaatopaikkakuormia sai todella tehdä useita, että pääsi raivaamaan muuten näitä tiloja. Huomio kiinnittyi tuohon ruosteiseen ja kärpäsenkakkaiseen kattolamppuun, jossa oli kasvivalo. Seinät olivat kauttaaltaan tuollaisia kissanrepimiä. Kaikki pinnat olivat keltaisia ja tahmeita.

Hirsipinnat tekevät tilan paljon pimeämmäksi, vaikka ovatkin tunnelmallisia. Jääkaappi näyttää siltä, että se ei oikein kuulu joukkoon. Pitää varmaan siirtää se tuonne kellarikomeroon odottamaan kesää, jolloin sitä taas ehkä tarvitaan. Orsien väliin pitäisi tuoda vartaat leipiä varten. 

On harmi, kun ei voi kuvien välityksellä tuoda esiin tuoksumaailmaa, tai noissa aiemmissa kuvissa se olisi löyhkä. Muurari kävi tiistaina laittamassa hellan tasanteelle metallilevyn. Hän oli kovasti ihmeissään tapahtuneesta muutoksesta kokonaisuudessaan ja erityisesti hajun häipymisestä. Vielä täällä on sellaista tunkkaista tuoksua lattianrajassa, mutta sekin vielä häipyy lopullisesti.

Haaste: huhtikuun tärkeimmät kevään merkit

Sain tämän kivan haasteen Puutarhan Lumo -blogista. Kiitos Kruunu Vuokko. Haasteen alullepanija taas on Tita.

Haasteen säännöt saatesanoineen ovat seuraavat:

Huhtikuu on kuitenkin kevätkuu ja tämä haaste lähteköön kiertämään tuoden kevätmieltä tuokioksi lukijoille ja kirjoittajille! Haaste on yksinkertainen:

1. Tee postaus, ja kerro mistä haasteen sait

2. Kerro huhtikuusi viisi tärkeintä kevään merkkiä, jotka ilahduttavat sinun sieluasi voimakkaimmin. Etelärannikolla kevät on jo maaliskuussa ja pohjoisessa toukokuussa. Muokkaa haasteen kuukausi sinun kevääksesi. Huhtikuu on tässä vain keskiverto.

3. Laita haaste kiertämään haastamalla kolme blogia.

1. Yhtäkkiä maasta alkaa putkahdella vihreitä tupsuja. Niitä ilmestyy kaikkialle. Jotkut vihreät ovat helposti tunnistettavia, kuten tämä kiurunkannus. 

Toiset vihreät ovat valmiina heti hangen alta tullessa, kuten tämä varjoyrtti. Kun valkoinen lumi antaa periksi, vihreä alkaa valloittaa maata.

2. Kaikkialla alkaa olla eläimiä. Kun katson tätä kuvaa, muistan myös sen valtavan lintujen laulusinfonian, joka tämän kuvan ottamiseen liittyy. Yhtäkkiä koko luomakunta herää elämään täydellä voimalla ja äänellä.

3. Sitten alkaa ilmestyä kukkia. Sinivuokot tulevat usein näkyviin nuppuineen jo maaliskuussa, mutta viimeistään huhtikuussa ne alkavat avaamaan kukkansa trenkituvan seinämällä.

Idänsinililjat ovat siitä hauskoja, että niitä putkahtaa milloin mistäkin yksittäin. Nuppuisina niitä ei välttämättä ihan helposti erota, mutta löytyessään aiheuttavat valtavan ilon. Oih, tuollakin on yksi, ja tuolla, ja tuolla!

Narsissipenkki paviljonkitasanteen alla herää aikaisin eloon. Huhtikuussa siellä alkaa näkyä ensin pieniä vihjeitä keltaisesta, mutta päivä kerrallaan keltainen lisääntyy. 

Ja tuolla välissäkin pilkottaa sinistä

4. Kevään ensimmäiset tiput ihastuttavat ilmestymisellään. Pienet keltaiset piipittävät palleroiset ihastuttavat aina. Isännän kädellä pikkuiset ovat vieläkin pienemmän näköisiä.

5. Huhtikuussa kaikki on vielä mahdollista. Tuleva kesä on aurinkoinen ja lämmin, puutarhasuunnitelmat tulevat toteutumaan, kaikki valmistuu ajallaan ja tulevaa kesää kestää pitkälle syksyyn. Voi miettiä, milloin uskaltaa laittaa pihalle ne ensimmäiset orvokit tetenarsissien tilalle, laittaa riippumatto jo paikalleen ajatellen löhöävänsä siinä koko kesän, istua auringossa höyryävää iltapäiväteetä nauttien kädet kylminä ja jo multaisina katsellen jo seuraavaa paikkaa, johon ne multaiset kätensä upottaa.

Eikä enää ole niin pitkä aika huhtikuuhun. Ensi kuun jälkeen on jo huhtikuun aatto. :)

Hirsipirtti

Väliaikainen hirsipirttimme on nyt lähes väliaikakunnossaan. Varsinainen remontti on tulossa tänne vasta, kun muut huoneet ovat kunnossa, sillä tämä on työläin kohde kaikkine putkineen ja viemäröintineen. Muissa pääsee aloittamaan seinien, kattojen ja lattioiden kunnostuksella. Mutta kyllähän keittiö on jo ihan asumiskelpoinen. Hajukin on hälvennyt lukuisten lattianpesukertojen myötä. Vielä sitä hajua jostain tulee, kun kumartuu kohti lattiaa, mutta yleistuoksu on ihan raikas.

Virsisohva on aika kiva loikoilupaikka, mutta tuntuu olevan kovasti varattu. Vihtori päätti ottaa sen omaksi paikakseen. Iltaisinkin se nukkuu alkuyön täällä ja tulee vasta aamuyöllä nukkumaan sänkyyn muun porukan luo.

Vaikka keittiö on aika suuri, ei se mikään tilaihme sentään ole. Tärkeimmät tietysti mahtuvat oikein hyvin, kunhan suunnittelee paikat kaikelle. Ja lattia on tietysti vino vähän joka suuntaan. Viinakaappia on korotettu toisesta päästä hieman liikaa ja patakaappia ei ole korotettu. Kaikki on iloisesti vinksallaan. Päätytuolit tulevat olemaan tulevaisuudessa salin puolella, mutta harjoittelemme jo kovasti niillä istumista.

Toimme jo jääkaapin tupaan, vaikka sille ei näin talvella olekaan tarvetta. Vieressä oleva suuri komero ajaa sen asian täysin. Tosin sielläkin pitää tehdä erinäisiä järjestelytehtäviä, jotta kaikelle on paikkansa. Jääkaappikaan ei voi jäädä tuohon, sillä laitamme tuonne vielä sen yläkaapiston, kunhan ehdimme. Huomaatko muuten, että kattoa on korotettu aikoinaan? Se selittääkin tuon kaltevuuden vasemmassa reunassa.

Pesukomuutin päälle tulee pyyheliinanaulakko, kunhan se jostain löytyy. Tuo laatikollinen tuoli on samalla myös silityslauta.

Renginkaappi, anteeksi trenginkaappi, pääsi seinälle kuivatarvikekaapiksi. Mikro ei ehkä ole aivan aikakautensa mukainen, mutta onhan se ihan tarpeellinen kapine muutoin. Tuo katosta, orresta, roikkuva naru on ihan vaan kissoja varten. Narun päässä on rapiseva karkkipaperi, joka on oikein suosittu lelu kissoillamme.

Trenginkaapin vuosiluku on varmaan ihan oikea, mutta nuo maalaukset ovat selvästi uudempaa perua.

Löysin salista ison arkun, jonka tyhjensin tekstiileistä. Tekstiilit vein tuulettumaan, sillä ne olivat imeneet hajuja itseensä. Kiikutin arkun keittiöön, mutta vähän paljaalta ja rumalta näytti tuo seinällinen edelleen.

Hain joskus vuosia sitten rompetorilta ostamamme ryijyn, jonka kiinnitimme seinälle. Näin näkymä kaunistui oitis. Tosin ryijyn kiinnitystä pitää vielä siistiä, eihän se noin saa repsottaa. Valaistus hoituu tuollaisella tehokkaalla työmaavalolla. Tosin tummat hirret pitävät huolen siitä, että pirtti pysyy tunnelmallisen hämäränä.

Kaikki keittiössä on vähän sieltä sun täältä kerättyä tavaraa, eivätkä ole aivan yhteensopivia, mutta sitä sentään pystyy vähän kerrallaan muuttamaan. Väliaikaiseksi ratkaisuksi tämä on ihan toimiva joka tapauksessa.

Taas myllätään keittiössä

Ei Kivimäessä pitkään nautittu uudesta järjestyksestä. Taas saavat huonekalut kyytiä. Päätimme tässä vaiheessa siistiä keittiön hirsivaiheeseen, josta on sitten joskus helppo jatkaa remonttia ja tehdä seinien päällystykset.

Osa seinistä oli jo hirrellä, mutta ylhäällä ja alhaalla oli vielä huokolevyjen ja pinkopahvien sekä tapettien jäännöksiä, jotka päätimme poistaa kokonaan siistimmän yleisilmeen saavuttamiseksi.

Käytin yhden päivän ystäväni kanssa repimällä seinäpintoja, mutta vielä jäi revittävää seuraavallekin päivälle. Kaikki vaikeat kohdat jätimme suosiolla Isännälle, joka on kuitenkin vähän pidempi meitä.

Pikkuhiljaa keittiö muuttuu hirsipirtiksi, kun vanhat hirret tulevat näkyviin kokonaisuudessaan. Tunnelma on jotenkin hartaan juhlava, sillä siirryimme kauas historian kerroksiin, talon vanhimpiin osiin ja vielä kauemmas. 

Hirret näyttävät juuri samanlaisilta kuin naapurin torpassa, joka on 1700-luvulta. Kivimäessäkin oli ennen taloaikoja torppa, jonka hirsiä nämä luultavimmin ovat. Olemme siis päässeet niin kaukaisiin aikoihin näiden hirsien myötä. Ja mietipä hetki, milloin nämä ovat kasvaneet metsässä! Silloin kolkuttelemme jo 1600-luvun ovella. Nämä hirret ovat nähneet valtavan paljon kaikenlaista.

Elämme hetken näiden hirsipintojen suojassa ja nautimme niiden tuomasta historian havinasta, kunnes jonain päivänä siirrymme hirsitorpasta herraskaisempaan tupaan, jossa seinillä on jo paperointi hirsipinnan peittona.

Virsisohva ja viinakaappi

Loppiaisena pesimme tuvan lattiaa oikein urakalla. Vettä piti vaihtaa usein, sillä lattiasta irtoaa mustaa möhnää, vaikka se näyttääkin suhteellisen siistiltä. Välillä lattia sai kuivua, ja seuraavana päivänä urakka piti tehdä uusiksi. Lattiaa saa nyt pestä vielä moneen kertaan, että kaikki mahdollinen vanha lika irtoaa ja hajut lähtevät. Ja kyllä pesu siihen auttaakin, vaikka onhan se vähän työlästä pestä hinkaten lattiaa joka päivä.

Siirsimme myös huonekaluja, sillä päätimme ottaa keittiön nyt käyttöön, vaikka siihen on remonttikin tulossa. Sali pitää remontoida ensin, joten sinne pitää saada tilaa. Vanha puusohva siirtyi saunan pukuhuoneeseen, jonne se sopi oikein hyvin. Tilalle tuli virsisohva, joka on saanut nimensä taustansa vuoksi. Tämä oli ollut sen edellisen omistajan miehen isoäidin sohva, jolla jokainen oli saanut laulaa virsiä mummon kanssa.

Myös viinakaappi muutti keittiöön. Viinakaappia tästä ei enää tule, vaan astiakaappi, mutta viinakaapin nimellä tämä kulkee taustansa vuoksi. Jopa muurari tiesi sen kertomuksen pimeää viinaa myyvistä äidistä ja tyttäristä. Hän tiesi kertoa, että paikkaa oli kutsuttu kolmen pillun majataloksi (juu, anteeksi). Mutta nyt kaappi saa olla astiakaappina Kivimäen tuvassa virsisohvan vieressä. Ehkä se tasoittaa taustan sopivaksi.

Pientä vinoutta lattiassa :D

Tasapuolisuuden vuoksi on tietysti laitettava kuva, jossa on Sulevi, ettei pelkästään Vihtori saa olla esillä. Outo valoilmiö on näkynyt tänään pihalla myrskytuulisen yön jälkeen.

Puutarhasuunnitelmia tälle vuodelle

Vuoden alussa iskee aina hurja halu suunnitella tulevaa vuotta. Niin tapahtui tänäkin vuonna. Nyt suunnitelmat kohdistuvat puutarhaan ja piha-alueisiin, joihin olen jo aiemmin tehnyt suunnitelmia. Osa on jo toteutunut, mutta vielä on paljon tekemättäkin.

MARJATARHA
Mustikoiden on tarkoitus siirtyä vihdoin tänä vuonna marjatarhaan. Pensasmustikat ovat yhden kasvihuoneraadon sisällä ja osittain jo vadelmikon peittämänä. Vadelmien suhteen ei ole vielä suunnitelmaa, mutta mustikat saavat siirtyä omalle alueelleen. Ehkä siis jo tänä vuonna voimme poimia niistä satoakin. Nyt, kun mustikat ovat kaukana piilossa, linnut löytävät ne liian äkkiä, eikä meille ole ollut tarjolla kuin vähän maistiaisia.

KASVIMAA
Kasvimaa tuntui jo heti liian pieneltä, mutta toistaiseksi kasvulaatikoiden määrä saa olla se, mikä on. Mutta mansikkamaa meiltä puuttuu, vaikka mansikantaimia on vähän siellä ja täällä hajallaan odottamassa sijoituspaikkaa. Kasvimaan alareuna on vielä täysin vapaa ja sinne tuo mansikkamaa on tulossa.

Toiselle puolelle on tulossa raparperien metsikkö, kunhan ne lukuisat puskat saadaan siirrettyä. Siirron pitäisi tapahtua todella aikaisin keväällä, jotta kasvu olisi runsasta ja rehevää. Raparperia meillä on todella paljon, joten siitä varmaan tulee mukavasti satoa siirrosta huolimatta.

PIHA
Pihalla kököttää ruma kasvihuone, joka on lähdössä tänä vuonna pois. Sen jälkeen suurin osa styroxeista on poistettu tältä tilalta. Jossain vaiheessa kana-aitaus tehdään navetan ovesta oikealle, kun siinä on paremmin tilaa. Navetan etupihan on oikein hyvin nyt siivottu, kun kanat ovat tehneet selvän kaikesta rehottavasta rikkakasvillisuudesta.

KASVIHUONE
Kasvihuoneessa jatkamme altaan kivettämistä. Pumput ja putoukset laitetaan toimintaan.

Luultavimmin jossain vaiheessa on pakko keksiä joku kate maanpeitoksi, sillä rikkakasvien kitkentä on aivan järkyttävää erittäin kasvuvoimaisessa lämpimässä ympäristössä.

Kaikenlaista muuta pientä askaretta on varmaan luvassa pihalla näiden lisäksi, mutta varmaan nämä ovat ne selkeimmät tehtävät asiat.