Kylvöpuuhia

Viime viikolla saimme levitettyä kanalan pehkun perunamaalle ja kylvettyä perunat. Siemenperunaa olikin niin paljon, ettei tuohon palstaan juuri muuta mahtunutkaan. Kylvin vasemmalle puolelle jääneeseen alueeseen hamppua, sillä se pitää tuon reunan kurissa rikkaruohoilta. Koska käytimme pehkua pinnassa, on aivan varmaa, että tuossa tulee olemaan vielä aikamoinen kitkentä, kun kaikki jäljelle jääneet kauranjyvät alkavat itää. 

Laatikoihin onkin kylvetty perinteistä lanttua, porkkanaa, punajuurta, palsternakkaa, sipulia, valkosipulia, salaatteja, yrttejä, mangoldia, lehtikaalia, maltsaa, avomaankurkkua, kurpitsoja ja pinaattia. Valmiina on jo mäkimeiramia, ruohosipulia, lipstikkaa, iisoppia, mansikkaa ja maa-artisokkaa. 

Isäntä sai valmiiksi kasvatuslaatikot tomaateille, joten nekin pääsivät vihdoin parempaan maahan kasvamaan pihatuvan ikkunalle.

Ruohonleikkurit pääsevät joka päivä hoitamaan tehtäviään, mutta eivät nekään kaikkeen pysty. Jatkuvasti on ruoho liian pitkää.

Kevään viimeinen roskapostaus

Ajattelimme, että olisi helppo ja nopea työ poistaa muovit tuosta viimeisestä kasvihuoneenraadosta, mutta eipä ollutkaan. Vaikka näytti siltä, että muovia on vain yksi kerros siististi reunassa, ja sen saisi ihan kevyesti repimällä poistettua, tilanne oli ihan jotain muuta.

Ensimmäisenä kerroksena oli tuo läpikuultava vaalea muovi, joka olikin suuremmalta osalta maan sisässä. Sen alta löytyi kerros jäte- ja multasäkkejä. Tämän kerroksen alla oli sitä toiselta puolelta valkoista, toiselta mustaa, muovia. Sen alla oli vielä pari kerrosta mustaa muovia. 

Tarkoitus oli saada kaikki reunat muovittomiksi iltapäivän aikana, mutta työ oli niin raskasta, ettemme ehtineet poistaa kuin toisen reunan. Saimme kuitenkin aika paljon muovia pois myös sisäosista, sillä sielläkin maan pinta on katettu muovilla.

Totesimme, että tältä keväältä saa riittää tämä työ, sillä muutakin työtä pitää ehtiä tekemään. Nuo jäljellä olevat muovit kyllä pysyvät aivan varmasti odottamassa seuraavaa roskasiivousta. Eihän tämän lajin työ lopu täällä aivan nopeasti. Saimme kyllä melkoisen määrän roskaa kerättyä. Konttikin tuli lähes täyteen. Tietysti siinä vaiheessa taas harmittaa, kun kaiken tämän joutuu maksamaan, mutta sille nyt ei voi mitään. Nämäkin roskat menevät lämpölaitokselle energiaksi.

Kiviä oli ilmestynyt taas yksi kasallinen. Katselen vähän huolestuen tuota kivien määrää, sillä jollain ne pitää vielä peittääkin. Siihen tarvitaankin aika paljon hyvää maata, että jotain saa tuohon vielä kasvamaan. Puutarhavadelmat jäivät nyt alle, mutta sillekään ei voi enää mitään.

Iltaisin teemme aina mukavia lenkkejä lampaiden ja kissojen kanssa. Lampaita kiinnostaa ruoho (aina aitauksen ulkopuolella on parempaa) ja kissat seuraavat meitä ja lampaita vuorotellen. Nyt onkin ihanan lämmintä ja leppoisaa.

Roskapostaus

Eilen tuli tutunnäköinen kontti tilan nurkalle. Näyttäähän tuo suurelta ja tilavalta onneksi.

Pihapäiväpuuhana aloimme täyttää sitä viime viikolla kasatulla roskakasalla. Vieläkin näytti aika tilavalta, kun työ oli vielä alussaan.

Reilun parin tunnin puurtamisen jälkeen tilaa olikin käytetty jo aika hyvin. Se kertoo niin valtavan hyvin, miten paljon täällä tätä muovi-styroxi-roskaa on.

Onhan ympäristökin jo paljon paremman näköinen. Se iso kasa on tiessään, eikä maastakaan törrötä enää niin paljon. Osa oli niin piukassa kiinni, ettemme saaneet vetämällä irti. Näistä varmaan pitää leikata se osa, joka irtoaa ja tyynesti jättää maahan, kunnes joku joskus alkaa kaivelemaan tätä aluetta ja saa paremmin näitä poistettua. Onneksi kyse on enää yksittäisistä muovinpätkistä, eikä koko aluetta kattavasta muovipeitosta.

Tien vierellä oleva kasa oli myös vaikea, sillä siinä oli sekaisin muoviroskaa ja maata, jolloin muovi oli osittain piukassa maavallien alla. Täytyy tätäkin jollain koneella päästä pöyhimään, että muovit irtoavat. Todella paljon sitä tuostakin saatiin irti.

Tässäkin oli yksi suuri kasa, josta aloitimme viikko sitten. Yksi peräkärryllinen lähti jo ennen konttia.  Viikon päästä on vuorossa nuo vanhat kasvihuonemuovit, jotka kiertävät ympäri. Sisäpuolella on vielä jonkin verran styrox-laatikoitakin.

Trenkituvan takana oleva alue tyhjennettiin styrox-laatikoista ja muoveista tehdyistä lavareunuksista. Suodatinkankaan irrottamiseen pitää ottaa ensin kasvien siirto. Tälle alueelle tulee varmaan vielä maan tasoitus ja lopuksi nurmikkoa.

Tuo peltonaapuri oli taas käynyt kippaamassa kuorman kiviä monttualueelle, mutta vielä ei näy lupaamaansa maan tasoitusta. Sen jälkeen täällä alkaa näyttää jo ihan siistiltä.

Viikko sitten olin aika kauhuissani tästä työmaasta, mutta nyt on mieli jo parempi. Niin paljon saimme aikaiseksi reilussa parissa tunnissa. Ensi viikolla vielä poistamme tuosta kasvihuoneen raadosta roskat, jolloin alue alkaa näyttää ihan toiselta. Mikromuovia jää paljonkin maahan, mutta sen poistamiseksi meillä ei ole toistaiseksi keinoja. 

Sontahommia

Yksi mieltäylentävistä puuhista keväällä on sonnan siivoaminen navetasta ja kanalasta. Kanalassa onkin nyt melkoinen kerros, sillä keräsimme sinne syksyllä valtavat määrät vaahteranlehtiä kestopehkuksi. Pehku toimi kiitettävästi pitäen kanalan lämpimänä, ja vasta maaliskuun pakkasilla piti laittaa sähkölämmitys päälle. Vaahteranlehdetkin olivat kummasti huvenneet talven aikana. Tätä konstia tulemme käyttämään jatkossakin.

On kuitenkin hieno homma saada sonnat pois, jotta kanalan pystyy taas pesemään ja kalkitsemaan. 

Lannalle on käyttöä paljonkin. Kasvimaan laatikoihin saa säkillisen jokaiseen vajaaseen laatikkoon ja loput menevät perunapeltoon. On meillä vielä paljon lapioimista ja säkkien kuskaamista ennen kylvöjä, mutta kylmä kevät on onneksi viivyttänyt kylvöpuuhia, joten ehdimme tehdä tämän ensin. 

Jätekasa, jätekasa, jätekasa ja lisää jätettä jätteen lisäksi!

Kuivurin takana on alue, jossa kasvaa puutarhavadelmaa. Alue on reunustettu laudoilla, mutta vadelmat ovat karanneet lautojen ulkopuolellekin. Yksi asia on kuitenkin nyt muuttunut. Alue ei kasva enää styroxia ja muovia. Ne saimme tästä pois eilen ystävien avustuksella.

Kuivurin oikealla puolellakin oli styroxia ja muovia. Muovia on vielä maassa jokunen kerros, mutta styroxit ovat poissa.

Tuntui jotenkin aivan hirveältä kaivella jätettä, sillä sitä kasasimme aivan järkyttävät määrä. Tuntuu, ettei siitä pääse täällä koskaan eroon.

Kuopista tullutta jätettä kasasimme peräkärryyn, mutta se täyttyi aivan liian nopeasti, eikä tämä jätekasa ole yhtään pienemmän näköinen edelleenkään.

Kolmaskin jätekasa on vielä odottamassa tällä alueella. Tämä on oikeasti niin ällöttävän kauheaa, etten osaa edes kuvailla. Tarvitsemme siis vielä (ainakin) yhden jätekontin, jotta kaiken tämän saa pois täältä. Se 10 000 kiloa, mikä täältä on jo viety, tulee nyt kasvamaan vieläkin isommaksi määräksi. On se ihan käsittämätöntä! 

Maassa on vielä muovia muutama kerros, joten sen repiminen on vielä edessä. Trenkituvan koivun alla on alue, jossa muovia on ainakin kaksi kerrosta, joten saamme tehdä töitä ihan reilusti, jotta ne saadaan sieltä pois.

Sitten on vielä tuo kasvihuoneen raato. Sielläkin on vielä styroxia ja muovia, jotka pyrimme saamaan pois tämän vuoden aikana. Sen jälkeen meillä on vielä yksi puutarha-allas, joka on tehty muovista ja styroxista, mutta sen siivoamisaikataulusta en vielä tiedä.

Jotta toivottomuus ei valtaisi maata (muovin ja styroxin lisäksi) on ajateltava, että jokainen muovinriekale ja palanen styroxia kerättynä on kohti puhtaampaa maaperää ja siistimpää aluetta. Jonain päivänä voimme katsella ympärillemme ja todeta tehneemme onnistuneen puhdistuksen tälläkin alueella. Vaikka välillä tuleekin aivan toivoton olo, on muistutettava itseään, että pieni pala kerrallaan tilanne muuttuu.