Aitan maalaus

Oli jo viimeinen aika käyttää loput jäljellä olevat punamultamaalit. Arvelimme, että sillä parilla sangollisella maalaisi aitasta pari seinää. Tärkein maalattava oli tietenkin etuseinä.

Seuraavaksi helpoin maalattava oli suulin puoleinen seinä. Sen ongelma oli lähinnä takapäädyn ja etupäädyn välinen korkeusero kivineen ja kantoineen, mutta ei se kuitenkaan estänyt maalausta.

Seuraavaksi arvoimme takapäädyn ja tien puolen seinän välillä, kumpi kannattaisi maalata. Molemmat seinät olivat yhtä kuluneita. Voiton vei tien puoli, sillä siitä ei tarvinnut harjata levää pois.

Maali ei riittänyt koko seinään. Neljä ylintä hirttä jäi maalaamatta, mutta ne ehtii ehkä vielä tämän kesän aikana maalaamaan.

Maalattuna aitta näyttää edelleen vanhalta, sillä punamultamaali ei tee liian uuden näköistä. Nyt kyllä tuo suulin seinä näyttää vieläkin kauheammalta kuin ennen.

Kiven vieressä särkynytsydän innostui uuteen kukintaan. Onhan tuo nyt merkittävä juttu, että aitta sai uuden kauniin pinnan.

Mutta nyt on aika palata keittelemään liisteriä salia varten.