Kaikkea hyvää

Kaikkea hyvää

tiistai 23. elokuuta 2016

Talven varalle

Elokuun kiireet ovat aina omaa luokkaansa, sillä ruokaa pitää saada säilöön niin ihmisille kuin eläimillekin. Meillä on nyt yksi lypsävä enemmän kuin ennen, joten ruokaakin tarvitaan enemmän. Kaura on vielä pellossa, mutta kerput ovat jo kuivina ylisillä. Niiden lisäksi tarvitaan vielä paljon kaikkia lypsyherkkuja, jotta se toimenpide sujuu mallikkaasti.


Pihlajia en kyllä anna kaikkia kutuille, vaan haluan niistä jotain itsellekin.


Pihlajanmarjamarmeladeja pitää keittää moninkertainen annos. Sitten pitää tehdä pihlajanmarjahyytelöäkin vielä.


Loput voi kuivata kutuille.


Sain lopulta kerättyä karviaisetkin. Puskia kasvaakin pitkin tonttia. Punaisia pensaita löysin kolme, joista yksi kasvaa trenkituvan kukkapenkin laidassa, mutta on vielä aivan pikkuruinen, toinen on paviljonkitasanteen takana ja kolmas kasvaa metsässä. Se metsässä kasvava oli erityisen piikkinen ja hankalasti kerättävä. Punaiset laitoin kuivuriin, sillä niitä oli aika vähän. Keltaisia sain melkein ämpärillisen siitä isosta puskasta paviljonkitasanteen nurkan puskasta, joka kasvaa muurahaispesässä. 


Hilloa riittää nyt joksikin aikaa. Enpä oikein muutakaan käyttöä näille marjoille keksinyt.


Kuttujen ykkösherkkua, omenaa, on kuivattuna jo yksi kuivurillinen ja lisää on tulossa. Omenalle ei ole mitää rajaa, paljonko sitä saisi olla. Kuttujen mielestä se on ihan parasta. Tai, ehkä pahvilaatikko saattaa viedä omenastakin voiton.


Kaikki liikenevä vapaa-aika kuluukin nyt sujuvasti säilönnässä. Tulee ihan sellainen hamsteri-olo kaikkien täysien purkkien keskellä. Vaikka tämä on vielä ihan pientä, eikä riitä edes koko talvelle. Isäntä saa näitä lasitölkkejä työkaveriltaan, joten onneksi niitä on vielä riittänyt. Sanoin kyllä Isännälle, että voisi vähän hoputtaa syömään enemmänkin kurkkuja ja nopeammassa tahdissa. :)

8 kommenttia:

  1. Pahvilaatikko :D
    Hamsteri-olo on tuttu. Siinä rasvoittuneen sianpuolikkaan kohdalla viimeistään tulee se "kuvottava yltäkylläisyyden tunne", kun rupeaa mielessään suunnittelemaan talvikauden aterioita. Sekin on turvallista. Kun on riittävät, ei kuitenkaan kohtuuttomat, varastot kaikkea tarpeellista, ettei tarvitse sitten tuiskulla nenäänsä ulos pistää. Ja tärkeintähän on toiveikas talvimieli!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veimme kerran pahvilaatikollisen omenia kutuille syötäväksi ja ne alkoivat heti syödä sitä pahvilaatikkoa. :D Nimenomaan kohtuus kaikessa, ei kannata säilöä enempää kuin aikoo käyttää. Kutuille sitten voi säilöä kaiken ylimääräisen, pahvilaatikossa mielellään. :)

      Poista
  2. Ahkera olet ollut kun olet jo saanut niin paljon säilötyksi. Minulla on karviaiset vielä pensaissa ja taitaa olla vielä viinimarjojakin. Pihlajanmarjoista en ole koskaan tehnyt mitään. - Blogissani on puutarhakirjojen arvonta, käyhän kurkkaamassa. Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä karviaiset alkoivat jo pudota, joten oli ihan viimeinen hetki saada jotain talteen. Pihlajanmarjoja on tänä vuonna niin paljon, että kannattaa jo kokeilla jotain niistä. Kanat eivät niistä välitä, mutta kutuille kelpaa. :)

      Poista
  3. Sielläjän ollaan täydessä touhussa.
    Kun lapset olivat pieniä niin meillä teki kauppansa karviaismehu.
    Pihlajistakin tulee kirpeää hellepäivän mehua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Touhua nyt riittää hetkeksi aikaa. Pitäisikin kokeilla tuota karviaismehua joku vuosi. Pihlajista linkosin oikein terveellistä mehua, joka laittaa pahasti irvistämään. :D

      Poista
  4. Mää oon jauhanu kuivattuja pihilajanmarijoja jauheeksi jota on kätevä käyttää leipätaikinaan tai vaikkapa jukurtin joukkoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Jotain tuollaista juuri ajattelin, että käyttäisi vähän sinne sun tänne. :)

      Poista