Kaikkea hyvää

Kaikkea hyvää

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Kesäkuun kukkia

Kun osa esikasvatuksessa olleista taimista lähti tuvasta, siirtyi Sulevi sille paikalla päiväunille. Aurinko paistaa lämpimästi tuohon, joten ymmärrän hyvin Sulevin valinnan.


Osa kirsikoista on jo kukkinut, mutta pari on parhaillaan kukassa ja pari on vielä kukkimatta. Viimeisin puu näytti kovin elottomalta. Kokeilin, miten tukevasti se oli kiinni, mutta eipä ollutkaan. Myyrät mokomat olivat syöneet sen juuret.


Mesimarjat ovat vieläkin siirtämättä. Pitäisi jo keksiä kiireesti, mihin nämä voisi laittaa lopulliselle paikalleen.  Ja verkko näillekin pitää laittaa, jotta saamme itse edes muutaman marjan. Linnut ovat täällä kovin ehtiviä.


Paviljonkitasanteen alapenkin narsissit lopettivat jo kukintansa, mutta tulppaanit kukkivat. Kaikki tulppaanit eivät ole näkysissä, sillä osa on niin narsissien peitossa, ettei niitä kunnolla näy.


Mahonia kukkii komeasti. Viime vuonna se oli saanut pahoja talvivaurioita, eikä kukkinut ollenkaan, mutta nyt se kukkii sitäkin upeammin.


Ikuisuusprojektipenkissä on siellä täällä narsissia ja tulppaania sulassa sovussa kuunliljojen ja vuohenputken joukossa. Vielä minä jonain päivänä saan tämän siistittyä perennoista ja pensaat istutettua tilalle. Sipulikukat varmaan saavat olla edelleen.


Päätypenkissä kukkii komeasti kullero. Löysin kulleroa myös trenkituvan kukkapenkin vierestä. Saahan siinäkin kukkia, vaikka ei haittaisi, jos kukkisi ihan siellä penkissä turvassa ruohonleikkureilta.


Kasvihuoneessakin kukkii jo komeasti vadelma, jonka päätin vielä säästää. Näistä vadelmista tulee valtavan kokoisia, vaikka eivät niin makeita olekaan kuin ulkona auringonpaisteessa kypsyneet marjat.


Viini kukkii myös parhaillaan. Pölyttäjien surinaa ei niin paljon kuulu, joten taidan ottaa puuterisutin ja mennä pölyttämään. Jos pölytys onnistuu, saamme runsaan sadon tänä vuonna.


Sulevi taitaa katsoa vähän pitkään tuota allasprojektia. Onhan se tosiaan kestänyt melko pitkään jo. Saattaa kestää vielä jonkin aikaa ennen valmistumistaan.


Se pikkutipu ei selvinnyt. Veimme sen illalla emon alle, jossa se sai elää viimeiset hetkensä emon lämmössä ja sisarusten ympäröimänä.

8 kommenttia:

  1. Sääli pientä tipua.
    Ihanaa vehreyttä! Sen vastapuoli on, että ruoho täytyy leikata vähän väliä ja rikkaruohot kasvavat silmissä :-D Mutta on tää silti niin kaunista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tipun kuolema oli tosi surullista. On tämä vehreys ihanaa, vaikka rikkaruohotkin rehottavat. :)

      Poista
  2. Voi miten surullista, ettei tipu selvinnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisin niin toivonut, että tipu olisi jäänyt henkiin, mutta lohtuna on se, että se sai olla viimeiset hetkensä emon suojissa.

      Poista
  3. Huh kun teillä on jo niin vihreää. Ainut mikä täällä kunnolla vihertää on kellarin päällä kasvava lamoherukka. Narsissit ja tulppaanit eivät ole vieläkään kukkineet, saa nähdä kukkivatko ollenkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nurmikkoa pitää leikata jatkuvasti ja rikkaruohot kasvavat ihan silmissä. Täällä on kesä ihan normaalissa aikataulussa, vaikka viileää onkin. Toivottavasti se kesä löytää muuallekin! :)

      Poista
  4. Onpa siellä kesä jo pitkällä! Ihanat kuvat ja suloinen Sulevi! Aurinkoista viikonvaihdetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on jo ihan kesäistä, vaikka tuulista ja viileää. Aurinkoista viikonvaihdetta myös sinulle! :)

      Poista