Viimein tuli sopiva sää kasvihuoneelle. Mutta voi kauhistus sentään, miten vehreää siellä oli! Sisällä näytti jo aivan viidakolta.
Toinen puoli oli hieman lohdullisempi. Tätä ehdimme kitkeä kunnolla keväällä, kun tuo toinen puoli jäi kesken. Silti täälläkin oli aivan liikaa vihreää.
Viiniköynnöksetkin olivat kasvaneet melkoisesti. Niitä piti jo auttaa takaisin lähemmäs runkoa kiipeilemään. Ja sitten ei auttanut muu kuin kitkeminen. Ja sitä sitten riittikin.
Parempi puoli tulikin kohta valmiiksi, eikä kasojakaan tullut kuin kolme.
Toinen puoli olikin vaikeampi, sillä rikkaruohoja oli aivan valtavasti. Päätyyn jäi vielä tiukkaa heinikkoa, mutta keskialueet tulivat jo puhtaiksi. Isäntä jäi kärräämään kasoja kompostiin. Keväällä paikkausistutus versoilla onnistui, ja nyt tuo oikea laita on tasaisesti boysenmarjapensaiden kattama.
Suuri yllätys oli toisessa päässä, että viime vuonna istuttamamme Somerset Seedless -taimet olivat vielä elossa. Olin aivan varma keväällä, ettei mitään ollut jäljellä niistä. Eikä niitä ole yhtään edes varottu sen jälkeen. Tikut jäivät paikalle ihan vahingossa. Sieltä ne kuitenkin paljastuivat kitkennän edetessä. Ovat melkoisia sissejä selviytymään itsekseen.
Melkoinen määrä rikkoja selätettynä.
VastaaPoistaOn niitä selätettynä, mutta vähän vielä jäljellä. Valtava kasvuvauhti niillä on tuolla kasvihuoneessa. :)
PoistaOoh, hieno selviytymistarina! Ja huh mikä urakka. Tämä vihreyden kohiseva kasvu on käsittämätöntä. Onneksi tämä kesän mittaan hieman laantuu.
VastaaPoistaOli hienoa löytää nuo taimet. Hirveää vauhtia nuo rikkaruohot kasvavat kaikkialla näin alkukesästä. :)
Poista