Syksyn saapuessa ja valon vähetessä tapahtuu kanalassa hassuja juttuja. Kanoilta lähtee sulkia aivan valtavan paljon. Aamulla saattaa olla isot kasat sulkia ja höyheniä orsien alla. Hassuin näky on kyllä Tauno, joka menetti komean pitkän pyrstönsä. On vaikea katsoa nauramatta Taunoa, joka on kuin puolikas entisestä itsestään. Tauno itse on aika vaisu ja varovainen. Se vetäytyy enemmän syrjään ja on kovin reppana raasu. Sulkasato on aikamoinen koettelemus linnun elämässä. Samalla se on hyvä muistutus, ettei kukaan jaksa lepäämättä välillä.
Kanalan nuoriso kasvaa kohisten. Emmi-emo vierottaa päivisin jo poikasia, mutta ottaa yöksi vielä viereensä. Poikaset ääntelevät jo muutenkin kuin piipittämällä, ääntelyä voisi kai kutsua visertämiseksi. Näiden jengi liikkuu päivisin omana porukkanaan pihalla. Aamuisin nämä ovat aina kuttulassa, sillä ne ovat vielä tarpeeksi pieniä päästäkseen pujahtamaan oven alta.
Komea kukko!
VastaaPoistaKomea on Tauno ilman pyrstöäkin. :)
PoistaVoi Tauno parkaa, mutta pyrstö onneksi kasvaa takaisin ja Tauno saa itseluottamuksensa takaisin.
VastaaPoistaKyllä se sieltä takaisin kasvaa ajan myötä. :)
PoistaPaljon ovat tiput kasvaneet!
VastaaPoistaNe ovat niin isoja jo, ainakin olevinaan.
PoistaHauskaa, on ne niin pöljän näkösii sulkasadossaan... :DDD
VastaaPoistaNiinhän ne ovat kovin huvittavan näköisiä pyrstöttömiä ja sulattomia raasuja. :)
Poista