Monet naapurit ovat käyneet tsemppaamassa ja rohkaisemassa, että tästä saatte vielä hyvän paikan. Ja että kannattaa aloittaa jostain pienestä, niin pikkuhiljaa tulee valmista. Aloitin sitten tällä kertaa kevätkukista. Laitoin trenkituvan edessä olevalle yhdelle isolle kivelle vanhaan kuhmuiseen uunivuokaan narsisseja ja sammalta.
Talon nurkalla olevalle pyöreälle kivelle laitoin narsisseja kattilaan. Laitoin hieman sembramännyn havuja pediksi, ettei olisi niin yksinäisen näköistä.
Sittenhän oli taas tiedossa harvavointia. Pihassa, jossa ei ole haravoitu pariin vuoteen, on aika raskas haravoida, koska pitkää kuollutta heinää on niin paljon. Se on sellaista takkujen aukikampaamista. Pihahuoneesta Isäntä otti vanhat jääkaapin ja pakastimen kaatopaikkakuormaan. Ja sitä jätettähän siihen kuormaan taas riitti. Ja yksi kuorma lähti vielä kotimatkalle mukaan, kun kaatopaikka oli jo kiinni.
Etupihalla haravoidessani huomioni kiinnittyi yhteen kohtaan. Oliko siinä joku laatta vai?
Kyllähän tuo nyt kaivon kannelta näyttää hyvin vahvasti. Vielä emme avanneet sitä varmistuaksemme, että se on se kadoksissa ollut likakaivo. Mutta kyllä se varmaan juuri se on. Alapihalla on muuten ollut aikoinaan vinttikaivo. Se olisi kiva palauttaa ihan koristemielessäkin.
Pihatietä ei ole paljon käytetty viime vuosina. Ei varmaan olisi iso työ saada sitä kuntoon, poistaisi vain pintakerroksen ja laittaisi hiekat.
Päädyn suuri perennapenkki siistiytyi kummasti haravoinnilla. Ihan vahingossa katkaisin myös yhden pionin alun. Kyllä harmitti.
Istutuksen keskellä on kolmionmuotoinen betonista tehty vesiallas. Sen päällä on muovia, mutta ei se mitään vettä pidä. Pohjalla kasvaa jo tarha-alpia. Olisihan se somaa, jos tuossa olisi vesiallas ja pieni suihkulähde lirisemässä.
Haravointi kyllä kummasti kohensi pihan ulkonäköä. Mutta sitä työtä kyllä riittää vielä pitkäksi ajaksi.
Tien vieressä on pitkä perennapenkki, jossa jo näytti olevan monenlaista elämää. Tuo musta raita on tietysti sitä styroksia upotettuna ja käärittynä mustaan muoviin.
Haravointijätettä tuli monta kasaa. Se on materiaalina kuitenkin parasta mahdollista kohopenkin perustaa. Isäntä kävi siivoamassa keittiötarhasta pienen alueen styroksista ja muovista penkkejä varten. Niitä styrokseja on muuten kolmessa kerroksessa. Niiden alla on muovia moninkerroin. Ajattelin vaan kertoa...
Pohjalle tuli risuja ja karkeampaa tavaraa.
Risujen päälle laitettiin kuivaa heinää ja pikkurisuja.
Päällimmäiseksi kumottiin kunnon kerrokset lehtiä. Seuraavalla kerralla haemme navetasta vanhaa lantaa kerrokset noihin kasoihin. Sen päälle tulee vielä multa. Laitoimme kuormalavat kasojen päälle painoksi, ettei tuuli niitä vie mennessään.
Näinhän sitä pikkuhiljaa tuleekin valmista, kun jostain nurkasta aloittaa. Oikeassa olivat naapurit.
Auts moottorisahaa. Kyllä pihasta vielä hyvä tulee, pikkuhiljaa ja samalla sitä näkee mitä kasvaa missäkin. Ei tule hävitettyä mitään tarkeää pois.
VastaaPoistaKyllä täällä tosiaan niin paljon kaikkea kasvaa, että riittää koko vuosi ihmettelemistä, mitä missäkin on. Vasta löysin pensasmustikat, joita tiesin jossain täällä olevan.
PoistaMonenlaista mielenkiintoista puuhaa teillä siellä on, ja styrokseja :)
VastaaPoistaJa varsinkin styrokseja. :)
PoistaAuts tosiaan moottorisahalle, mutta naapuri oli kyllä viisas sanoissaan. Ja minun anoppi, joka tapaa sanoa että vähän päivässä on paljon kuukaudessa. Nurkka kerrallaan.
VastaaPoistaNiin se kyllä on, kun koko projektia ei voi kerralla tehdä. Tehdään vaan vähän kerrallaan, niin joskus parinkymmenen vuoden päästä voi taas jo kierroksen aloittaa alusta.
PoistaHienot kohopenkit tulossa! Tuollainen projekti on pitkä mutta palkitseva, koska oman työnsä jäljen todellakin näkee :)
VastaaPoistaJa oman työnsä jäljen näkee saman tien. Se on todella palkitsevaa.
PoistaMuutama hetki viellä kovaa työtä niin kyllä silmä lepää, niinkun jo nyt siivotuissa kohissa!!
VastaaPoistaAivan mahtavan paikan ootte kyllä saannu. :D
Kyllä tämä on tosissaan mahtava paikka, vaikka työläs onkin. Mutta harrastuksenahan tämä kaikki menee.
Poista