Taas myllätään keittiössä

Ei Kivimäessä pitkään nautittu uudesta järjestyksestä. Taas saavat huonekalut kyytiä. Päätimme tässä vaiheessa siistiä keittiön hirsivaiheeseen, josta on sitten joskus helppo jatkaa remonttia ja tehdä seinien päällystykset.

Osa seinistä oli jo hirrellä, mutta ylhäällä ja alhaalla oli vielä huokolevyjen ja pinkopahvien sekä tapettien jäännöksiä, jotka päätimme poistaa kokonaan siistimmän yleisilmeen saavuttamiseksi.

Käytin yhden päivän ystäväni kanssa repimällä seinäpintoja, mutta vielä jäi revittävää seuraavallekin päivälle. Kaikki vaikeat kohdat jätimme suosiolla Isännälle, joka on kuitenkin vähän pidempi meitä.

Pikkuhiljaa keittiö muuttuu hirsipirtiksi, kun vanhat hirret tulevat näkyviin kokonaisuudessaan. Tunnelma on jotenkin hartaan juhlava, sillä siirryimme kauas historian kerroksiin, talon vanhimpiin osiin ja vielä kauemmas. 

Hirret näyttävät juuri samanlaisilta kuin naapurin torpassa, joka on 1700-luvulta. Kivimäessäkin oli ennen taloaikoja torppa, jonka hirsiä nämä luultavimmin ovat. Olemme siis päässeet niin kaukaisiin aikoihin näiden hirsien myötä. Ja mietipä hetki, milloin nämä ovat kasvaneet metsässä! Silloin kolkuttelemme jo 1600-luvun ovella. Nämä hirret ovat nähneet valtavan paljon kaikenlaista.

Elämme hetken näiden hirsipintojen suojassa ja nautimme niiden tuomasta historian havinasta, kunnes jonain päivänä siirrymme hirsitorpasta herraskaisempaan tupaan, jossa seinillä on jo paperointi hirsipinnan peittona.