Kevään ensimmäiset pihatalkoot

Tien toisella puolella näyttää nyt tältä.

Ja jos rämpii pellon puolelle, näyttää tältä. Jotain on tapahtunut.

Vanha jättiläinen, joka tuossa luurankona törötti, on vihdoin saanut väistyä.

Nyt tämä näkymä on enää muisto vain mielessä ja joissain kuvissa.

Näkymästä ei muodostunut aivan kaikkein kauneinta purkamisen jälkeen, sillä totuus Kivimäen jätehuollosta paljastui kaikessa karmeudessaan. Tämä kuva on talkoiden jälkeen, eikä siis näytä sitä, miten paha tilanne oikein oli sitä ennen.

Kasvihuoneen rungon sisällä on rakennelmia, joiden alaosat ovat täynnä kaikenlaista muovijätettä. Ja sitä on todella paljon.

Maa oli vielä liian jäässä, jotta kaikkea olisi saatu pois, eikä yhden päivän aikakaan antanut mahdollisuuksia siivota kaikkea.

Kaikenlaista kannettavaa jäi vielä odottamaan uusia talkoita.

Kasat kertovat, että työtä tehtiin lujasti.

Isäntä katkoi kaaret ylhäältä moottorisahalla.

Talkoolaiset kuskasivat puut tien vieressä olevaan kasaan.

Ja sitä muovia kiskottiin väleistä urakalla. Kun löytyi joku isompi muovinpala, se jätettiin maahan levälleen ja sen päälle kasattiin iso kuorma. Tämä kuorma oli helppo vetää lumessa roskakasalle.

Talkoissahan pitää olla hyvät eväät, jotta jaksaa tehdä raskasta työtä. Pihatuvan edessä sai pestä kädet ennen syöntiä.

En ehtinyt talkoiden aikaan ottaa kuvia, mutta sen jälkeen pihatupa näytti siltä, että hyvällä käytöllä se oli ollut kaksien kahvien ja lounaan jäljiltä.

Talkoot onnistuivat erittäin hyvin, ja päivän aikana yhdeksän talkoolaisen voimin saatiin kellistettyä se kasvihuoneen raato. Yllätyksenä roskaa löytyi paljon enemmän kuin olimme ajatelleet. Näyttää siis siltä, että talkoita voisi järjestää toistekin. Pitää vain vaihdella eri porukoita, ettei rasita yksiä ja samoja ihmisiä joka kerta.