Viisi vuotta ensikäynnistä, ensitunnelmat

Viisi vuotta sitten jännittynyt pariskunta ajeli Keuruulta Euraan katsomaan rähjäistä maatilaa, jota mainostettiin myynti-ilmoituksessa tontiksi, jolla on useita huonokuntoisia rakennuksia. Satoi vetta ja ilma oli kolea ja pimeä. Kello oli jo kahdeksan illalla, kun pariskunta nousi autosta katsomaan niitä huonokuntoisia rakennuksia ja suurta tonttia.

Ensimmäisenä he katsoivat navettaan, jonka katto aaltoili.

Kuva otettu myöhemmin samana syksynä

Navetan toinen pää oli irti perustuksilta ja koko pääty vajonnut.

Toisella puolella katossa oli ihan selviä isoja reikiä, joista vesi pääsi jo sisään.

Sisätilat olivat ankeat ja täynnä lantaa ja roskaa.

Toisella puolella tilat olivat niin matalat, että piti kulkea lähes kontaten.

Päätytilassa lanta ylitti jo yli puolen seinän.

Navetan kyljessä oli myös muovinen tila, jonka sisältö ei oikein houkutellut astumaan peremmälle.

Navetan ylinen oli täynnä tavaraa.

Seuraavaksi pariskunta meni katsomaan viereistä rakennusta, joka paljastui pakarituvan ja saunan yhdistelmäksi. 

Saunakamarin katto oli repsahtanut alas ja lattiassa reikä.

Pakarituvan katto oli lahonnut ja takaseinäkin lähes kokonaan.

Vastapäätä näkyi hyvin ilmava rakennus, joka näytti olevan suuli. Välittäjä kielsi menemästä sinne, sillä se saattaisi romahtaa.

Pariskunta meni kuitenkin suulin vierestä ja löysi pusikosta vanhan aitan.

Katon päälle oli kaatunut puu, mutta aitta näytti kohtuullisen ehjältä.

Rohkeasti pariskunta lähti tutustumaan myös päärakennukseen. Välittäjä varoitti ennen sisään astumista pahasta hajusta, mutta haju oli oikeasti todella käsittämättömän hirveä.

Pääovesta kuljettiin ensin eteisen kautta tilaan, joka oli jonkinlainen askartelusali.

Tilan vieressä oli paljon siistimpi huone, jossa oli kauniita huonekaluja.

Sen jälkeen löytyi vielä makuuhuone, joka oli ihan pelastettavan näköinen.

Yläkerta oli täynnä tavaraa, mutta siellä oli myös kaksi kamaria, joiden kunto oli tavarasta huolimatta hyvä.

Alakerran toinen pää ei ollut ollenkaan hyväkuntoinen, vaan täynnä kissanjätöksiä ja roinaa.

Keittiöstä pääsi komeroon, joka oli täynnä roskaa.

Lähes pakastimen yläreunaan asti

Keittiön viereisestä kuistista lähti portaat ylös. Portaiden yläpäässä oli yli 10 cm kissanjätöksiä.

Kylpyhuonekin oli täynnä roskapusseja ja kissanjätöksiä.

Vessa oli kamalassa kunnossa ja pytyssä kuollut rotta.

Pihalla ilma oli raikas. Vähän matkan päässä talosta oli maakellari.

Välittäjä ohjasi seuraavaksi katsomaan pientä punaista mökkiä risteyksessä. Sinne ei kuulemma kannattanut mennä sisälle ollenkaan. Uteliaampi pariskunnasta meni ja pujotteli kaiken roinan välitse aivan perälle asti tuumien rakennuksen olevan asuttavassa kunnossa raivauksen jälkeen. Tai ainakin siinä voisi yöpyä satunnaisesti.

Eteinen oli täynnä tavaraa ja komero niin täysi, että ovi oli teipattu kiinni. Teippi oli antanut periksi, mutta ovi oli säilynyt ehjänä.

Eteisestä pääsi huoneeseen, jonka voi päätellä tuvaksi, vaikka se oli lähes kattoon asti täynnä tavaraa.

Varovasti pujottelemalla pääsi seuraavaan huoneeseen, joka oli myös hyvin täynnä.

Välittäjä ei halunnut katsojien menevän kuivuriin, sillä sekin saattaisi romahtaa.

Kasvihuoneeseen hän päästi. Se oli pahasti rikki, eikä muovia ollut kuin keskellä. Mutta viinirypäleet näyttivät kypsyvän siitä huolimatta. Reunoilla kasvoi myös boysenmarjaa.

Takaisin astellessa näkyi vielä yksi rakennus, joka taisi olla jonkinlainen autotalli.

Autokin siellä näytti olevan katoksessa traktorin takana.

Autotallitila oli täynnä tavaraa ja apuvälineitä.

Vieressä olevaan tilaan ei päässyt, sillä se oli niin täynnä tavaraa heti ovelta.

Yksi rakennus jäi huomaamatta näytöllä. Se löytyi vasta seuraavana viikonloppuna, jolloin pariskunta tuli jo innolla poimimaan omenoita, viinirypäleitä ja boysenia. Mutta yöpymään he tulivat vasta myöhemmin.

Myöhemmin selvisi koko tontin koko, puutarha, perennapenkit ja pellot (ja styroxit). Kaupat syntyivät vasta loka-marraskuun vaihteessa, mutta pariskunta piti paikkaa omanaan jo paljon sitä ennen. Tarjouskilvan he voittivat lisäämällä pyyntihintaan 4000 euroa. Kalliiksi paikkaa ei voinut sanoa, mutta ei kovin hyväkuntoiseksikaan. Työtä oli tiedoksi loppuelämän ajaksi, eikä sekään riittäisi.