Tiistai-illalla meille tuli metsänsyöjäkone. Olisimme mieluummin ottaneet yksittäisen metsurin moottorisahoineen, mutta metsämme on niin taaja, ettei moottorisahalla olisi saanut puita nurin.
Vähän ajan päästä kuskikin tuli paikalle. Sitten alkoikin armoton metsänsyönti hetken aikaa.
Eilen meno jatkui ja alkoi jo näyttää liian avaralta ensisilmäyksellä.
Helli katseli menoa kauhuissaan ikkunan takana.
Iltapäivällä ensimmäinen metsäosuus alkoi olla valmiina, eikä enää niin pahalta näyttänytkään. Jäihän tuonne vielä ihan oikea metsä.
Pihalta katsoen näkymä on vielä runsaspuustoinen, mutta ei enää synkkä, vaan sopivasti ilmava ja valoisa.
Kone siirtyi vielä tarhan takana olevaan metsikköön. Kun ensimmäinen puu kaatui, Tuuli syöksyi kauhuissaan etupihalle. Se luuli selvästi maailmanlopun tulleen koneen myötä. Rauhoitin sitä ohimennessäni, sillä minulla oli juuri kiireinen juttu meneillään. Se riittikin Tuulille ja mennessään etukautta takaisin tarhaan se napsi kaikista kukkaruukuista kukat mennessään. Onhan se varmempi käyttää tilaisuus hyväkseen ennen maailmanloppua.
Niimpä,siinä ajasa ku kone on katkonu, karsinu, pätkiny ja kasannu puun, sahuri sahansa kans ois saanu rungon vasta kaadettua, mutta eipä hänen tarvikkaan töitten päälle kuntosalille lähtiä. :)
VastaaPoistaMetsuri olisi joutunut tuota työtä tekemään aika pitkään. Nyt homma oli muutamassa tunnissa ohi.
PoistaTaitaa jäädä työn teettäjälle kuitenkin aikamoiden risusavotta jäljelle?
VastaaPoistaAinakin odotamme, että neulaset varisevat, sillä ne ovat metsälle tarpeellista ravintoa. Oksatilanne pitää katsoa keväällä uudelleen.
Poista