Heinäkuun tauon jälkeen aloitimme taas keskiviikon pihapäivät. Nyt oli vuorossa reunimmainen vaahtera. En ihan ehtinyt ottaa kuvaa alkutilanteesta, sillä muutama oksa on jo maassa kaatuneena. Vaahtera oli hyvin harva, yli puolet oksista oli jo aiemmin katkennut. Tämä vaahtera oli syypää siihen, että meiltä meni sähköt kolme vuotta sitten. Joten vähän jopa kostomeiningillä sai tämä puu kaatomääräyksen.
Isot oksat sai katkaistua tyvestä, sillä sen kummempaa latvaa tässä ei enää ollut. Keinu piti varmuudeksi siirtää alta pois, mutta muuten ei tarvinnut varoa, sillä kaatumissuuntakin oli hyvin selvillä.
Kolmen tunnin päästä ei enää osannut edes kaivata tuota vaahteraa. Puut oli pilkottu ja viety siisteihin pinoihin odottamaan halkaisua kuivurin eteen, kaikki lehtevät oksat oli sidottu kerpuiksi ylisille kuivumaan ja pienemmät laitettu valmiiksi koreihin vuohien lähipäivien ruuaksi.
Ihmeellisesti tuohon paikkaan ilmestyi tuollainen kuusi. Se oli niin kiinni vaahterassa, ettei sitä erottanut ollenkaan. Veljeni tuoma pöllö saa nyt vahtia pihaa kannon päällä. Sekin näyttää siltä kuin olisi aina tuossa ollutkin.
Pöllö sopii ihan hyvin maisemaan
VastaaPoistaPöllö sopii oikein hyvin tuohon kannon päälle. :)
Poista