Yhtenä iltana Isännältä meni hermot. Tien toiselle puolelle ei oikein kunnolla pääse kuin isolla loikalla (en ole yrittänyt), ryömimällä tai kiertämällä revennyt vaahteranhaara. Eikä mönkijällä ollut mitään asiaa tuonne. Jotain oli siis tehtävä.
Isäntä oli saanut isältään uuden (vanhan) moottorisahan, joten eiköhän homma alkaisi sujua.
Kohta alkoikin armoton sahaaminen. Kyllä tulikin kunnon pöllejä.
Suorin pätkä jäi pitkäksi, koska siitä voisi sahata ihan käyttöpuuta.
Hmm, tästä en uskalla sanoa mitään.
Sopivan kokoista polttopuutakin tuli melkoinen kasa. Ja risujakin jäi oma kasansa.
Nyt kulku onnistuu siitä, mistä pitikin. Ei tarvitse loikkia eikä kiertää.
Isännällä oli katsomoakin tien toisella puolen. Ei hätää, vielä on tarjolla kiipeilypuita.
Risuista teet kaiken maailman gransseja ym.. hienoja juttuja. :) Toivottavasti ei ollut oravien lempi kiipeily puu, :)
VastaaPoistaKyllä tosiaan noista risuista saakin tehtyä vaikka mitä. On oraville vielä puita aika paljon jäljellä. :)
PoistaHih...isäntä varmasti ottanut kuvat...:))
VastaaPoistaKyllä, Isännän ottamia kuvia ovat. Mistäköhän arvasit? ;)
PoistaAikamoinen pöllikasa tulikin siitä
VastaaPoistaJo vain tuli kasoja. :)
Poista