Saeraslomareissu ensmäene osa

Ka nii, Isännän kansa tuumaelttiin, jotta on meillään ikävätä, ku ei soatu kesälommoa. Van eipä siinä, soattaahan tässä tilanteessa lähtie vaekka saeraslomareissulle, jos oekkeen varroen oltaesihe. Elähän vielä, annapa, kun minä selevitän, mitenkä siinnäe mäni.

Ensinnäe käöttiin Lohjalla viemässä kirja ja hakemassa nojatuoli. Samalla käöttii kahtomassa vanahhoa assuinpaekkoa Virkkalassa. Van sese oli oekkeenni onnistunna reissu, vaekka pakoputkesta kopsaatti ulommaenen pätkä moantielle. Eippään tuo vaohtie hiljentännä, vaekkae vähän pörryytti.

Seorraavana päevänä myö pakattiin kaekki mökkänät vaonnuun ja keännettiin keola Kaennuun suuntoan. Sese on Isäntä sieltäe kotosin, eikä myö olla aekoehin siellään käytynnä. Matkahi alako joutusasti, vaekkea josttaa minnäe arvelin jottae kärryö nokkoan tulevan. 

Jämsän paekkeilla Isäntähhii alako jo ällyömmään, jotta jottae vikkoa aotossae soattaa olla, ku takkoa alako puhaltoa enämpi kuummoa ilimmoa ku eistä kylymeä. Myö topattii tien kuppeessee kahtommaa. Van siinnäe olihhii melekone ropleema. Eilessäpäevänä irronna pakoputken peä sen ropleemin aeheutti. Pakokoassuo peäsi nyt liikoa takapuskurin sissään. Kuuma ilima sae puskurin kärryömmää ja sulammaa. Takakonttihhii oli kuuma ku saona. Soattaisihe syttyöä koko aoto palammaan.

Isäntä alako kaekilta kavereilttaan kyselemmään, jotta löytyisikköön misttään appuoa. Van päevä oli sunnuntae, ni korjjoamot eivät ollunna aoki. Sitte Isännän entine työkaveri ehotti, jotta Multialla soattaesihe olla paekka, jonne voesi sunnuntaennahhi peästä. Sinne myö peästiinnii, van matkoa oli 80 kilometrie, ni jonniilaene pikakorjjaos piti tehhä. Isäntä irrotti rekisterikilive, veänti sen koarelle ja kiinnitti pakoputkkeen.

Korjoamolla soattiin halavalla aoto kunttoo, ku Isännän kaveri aotto mielellää. Samalla sae kuulumissie vaehettuoa. 

Myö lähettiin hämärissä toas tien peälle, matkavvarrella käöttiin kahtomassa vanahhoa assuintalloa Multialla. Van piti vaehtoa suunnitelmoa. Myö ei voetu ajjoa Pohjoes-Karjalloaan, ni jeättiin Konneveille yökunttii vaounnuun. Oamulla jatkettiin matkoa, van  eipä myö ongelmitta selevitty vieläkkään.

Jonnii verra enne Nurmesta Isäntä kahto, että laturivvalo alako palammaa. Minä arvelin, jotta Isäntä minnuoa huijovvaa, van eipä huijannakkaa. Laturi oli hajonna, eikä enneä latanna akkuoa. Myö sammutettii kaekki ajovalot varmuuven vuoksi. Isäntä soetti isäukollesa tilantteesta, jotta varrautuisihe tulemmaa appuun, jos jeätäessii tien peälle. Akku kuitennii kesti perille asti. Seorraavana päevänä soattiin uusi laturi vaehatettuoa.

Kuhmossa olttiin ihan vaen syöttilläenä. Ihhaelin anopin kaonniita istutuksie, käöttiin kylillä kahtomassa ja perukassa kahtelemassa appiukon kotitiluksie.

Van tästähi tuli pitkästi kirjoetettuoa, palluumatkasta soattaa tulla oma juttusa.