Mistä tunnet sä puutarhurin?

Puutarhurin tunnistaa tietyistä selkeistä piirteistä. Poimin tähän niistä muutaman.

Kesällä puutarhurin tunnistaa siitä, että hänellä on epämääräinen rusketus. Hänen niskansa ja korvansa ovat ruskeat, mutta kasvot melko vaaleat, erityisesti kaula. Rannalla puutarhurin tunnistaa siitä, että hänellä on keskiselässä ruskea raita. Puutarhurin käsivarret ovat myös oiva tunnistuskeino. Hänen käsivartensa ovat ruskeat, mutta rusketus loppuu kummallisesti ranteisiin. Puutarhurin polvet ovat tummat, mutta se ei ole rusketusta.

Syksyllä puutarhurit tuntuvat olevan jossain piilossa. Silloin puutarhuri on puutarhassaan keräämässä ja luetteloimassa satoaan. Hän kulkee kasvimaan ja kellarin väliä luetellen puoliääneen satomääriään. Välillä hänen otsansa menee kurttuun ja hän näyttää vihaiselta ja pettyneeltä. Silloin hän purkaa tuntojaan epäonnistuneesta sadosta, mutta miettii samalla keinoja seuraavalle vuodelle parantaa tilannettaan. Syksyllä puutarhuri saattaa käyttää epämääräisen voimakkaita sanoja, kuten ikinä, koskaan, enää tai loppu, mutta hän unohtaa nämä sanat talven aikana.

Viimeinen rutistus puutarhurilla on satojen kukkasipulien istuttaminen. Vielä viimeisten lumettomien päivien aikana voit löytää puutarhurin ison sipulikuorman kanssa kaupan kassalta, sillä aina on mahdollista istuttaa ne viimeiset alennusmyynnissä olleet kukkasipulit. Loppusyksyllä puutarhuri elää hiljaiseloa, mutta joulu saa hänessä pienen heräämisen aikaan.

Talvella puutarhurin tunnistaa siitä, että hän kulkee vähän unisen näköisenä. Hän tuijottelee kalenteria höpöttäen omiaan selaten ja laskien päivämääriä. Hänellä on salainen laatikko, jota hän käy availemassa ja järjestelemässä. Tammikuussa puutarhuri herää ensimmäisestä talvihorroksesta. Silloin hänen iltalukemistonsa koostuvat yksinomaan siemenluetteloista, jotka ovat kohta merkitty erilaisin koodein ja ympyröin.

Keväällä puutarhurin tunnistaa siitä, että hän voi viettää pitkiä aikoja kauppojen siemenpusseja selaillen. Hänen silmissään on etsivän ahne pilke. Saattaahan olla, että tarjolla on jokin pussi, jota ei vielä löydy hänen salaisesta laatikostaan. Samalla hän tarkastaa kaikki tarjolla olevat juurakot ja mukulat sekä liljat ja gladiolukset. Usein ostoskorissa on aina vähintään yksi siemenpussi (yleensä monta).

Puutarhurin kotiin ei kannata mennä keväällä. Joudut kuitenkin juomaan kahvisi mullan ja siementen keskellä siirrellen epämääräisiä multapurkkeja syrjemmälle kakkuviipaleen tieltä. Eikä puutarhurista ole sinulle muutenkaan iloa, sillä hän saattaa alkaa puhua pelkkää latinaa, kuten lycopersicum, cucumis sativus tai physalis peruviana. Mutta jos itsekin olet puutarhuri, puhutte keskenänne sujuvasti myös latinaksi kevään tullen, eivätkä multa ja taimipaakut häiritse silloin kahvihetkeä.

Kun keväällä lumi vihdoin sulaa (puutarhuri on voinut auttaa sitä levittämällä tuhkaa isoimmille hangille), puutarhuri herää kokonaan talviunestaan. Hän muuttää käytännössä kokonaan pihalle asumaan, käy vain syömässä ja nukkumassa sisätiloissa. Hän saattaa sisällä käydessään puhua penkeistä, mutta ei tarkoita minkään lajin lepopaikkaa, vaan istutusalueita, joita hän on kulloinkin hoitamassa. Toki puutarhurilla on myös istumiseen tarkoitettuja penkkejä puutarhassaan, mutta hän itse ei ole varmaan koskaan istunut niillä muutamaa sekuntia pidempään, sillä aina on jossain jotain tekemistä.

Keväällä puutarhuri on onnellisin. Hänellä on aina hymy huulillaan, vaikka muutama multahippukin saattaa niitä koristaa. Pitkän päivän puurtamisen jälkeen puutarhuri huoahtaa onnellisena ja nukahtaa latinankieliset nimet huulillaan herätäkseen taas uuteen ihanaan keväiseen puutarhapäivään.

Tunnistitko tästä itsesi tai jonkun läheisesi?