Operaatio pihatupa eli seurahuone

Viikonlopun työjärjestyksessä luki tällä kertaa pihatuvan siivousta. Täältä voit lukea, mihin kuntoon tämä tila jäi viime kerran jälkeen. Siitä aloitimme lauantaina iltapäivällä, kun tulimme minun vanhemmiltani takaisin. Kaikki kasveihin liittyvä siirrettiin pihakasvihuoneeseen, styroksit kaatopaikkakuormaan, mitä mahtui. Loput heitettiin kasaan navetan nurkalle. Kyllähän tila alkoi pikkuhiljaa tyhjentyä. 

Sunnuntaina jatkoimme työtä, kunnes tila oli tyhjä ja pääsimme imuroimaan.

Valot olivat jo olemassa. Kieputtelin ne kattopalkkeihin.

Sitten aloitimme armottoman pesuprojektin. Tilassa olevat retrokasvialtaat piti pestä hieman varovaisemmin, joten niistä oli hyvä aloittaa.

Sen jälkeen olikin hyvä päästellä letkulla vettä kaikkialle. Tilan hyvä puoli on se, että siellä on runsaasti viemäreitä. Kaikki olivat toimivia. Tosin joutuihan niistä sitä moskaa ottamaan vähän väliä pois, kun lattialta sitä tuli aika reippaasti.

Pesun jälkeen tila olikin puhdas ja raikas. Jäimme hetkeksi miettimään seuraavaa askaretta. Kello oli vasta viisi, joten hyvää työaikaa olisi muutama tunti vielä jäljellä. Mutta tarvikkeita ei ollut olemassa. Hetken pohdittuamme päätimme ajaa Raumalle Prismaan hakemaan mahdollisesti löytyviä tuotteita.

Vähän kuuden jälkeen olimme jo takaisin ja pääsimme jatkamaan. Nuo kamalan kirjavat betoniseinät saivat kalkkia pintaansa. Sutimisen jälkeen pinta oli melkolailla kirjava edelleen, mutta kyllä se varmaan tasoittuisi kuivuttuaan.

Myös hallaharsoa löytyi, joten pääsimme laittamaan sitäkin jo illalla. Samalla saimme testattua uudet tunnelmavalot katossa. 

Pelkäsimme, että harson laiton jälkeen tila tuntuisi matalammalta, mutta kävikin päinvastoin. Katto näyttää nyt yhtenäisemmältä, eikä tunnu, että pää kolahtaisi parruihin. Korkeutta on oikeastikin ihan tarpeeksi pitkällekin ihmiselle.

Kuten kuvista näkyy, jatkoimme pimeään asti. Kello taisi olla reilusti yli kymmenen, kun lähdimme trenkituvalle iltalevolle.

Maanantaina olimme vielä paikalla ja ehdimme jatkaa harsojen laiton loppuun ja kantaa muutaman huonekalunkin jo paikalle. Pihatupa eli seurahuone (emme vielä ole oikein löytäneet oikeaa nimeä tälle tilalle) on kyllä aivan eri näköinen kuin ensimmäisellä kerralla.

Kaikenlaista tavaraa on tänne löytänyt tiensä. Tähän nurkkaan tulee vielä punainen retrosohvakalusto, joka jää myytäväksi kirpputorilla. Se on oikeasti aika kaunis ja hyväkuntoinen. Pilkahduksen siitä voit nähdä täällä.

Pöytiä onkin nyt kaksi. Tänne mahtuu isompikin porukka istuskelemaan. Niin on kyllä tarkoituskin, kun päätimme pitää Isännän nelikymppiset täällä toukokuun lopulla. Ja juhlatilaksi näytti ehtivän ainakin tämä pihatupa.

Yhdellä seinällä on sitten jo myytävää tavaraa. Ne ovat vielä pesemättä, mutta onneksi on vielä aikaa kesäkuuhun. Lattialle taidan laittaa ainakin väliaikaisesti räsymattoja. On tuo betoni hieman ankeaa muuten.

Taloon saimme nyt enemmän tilaa, joten seuraavalla kerralla on taas tiedossa sisätilojen siivousta.