Trenkituvan piharaivausta

Trenkituvan piha-alueet jäivät viime vuonna huonolle hoidolle, joten oli aika korjata tilanne. Kukkapenkki oli heinittynyt, pieni sievä kuusi oli kasvanut isoksi röhilääksi ja kaikkialla oli nokkosta, pujoa ja vadelmaa. Isäntä otti tapansa mukaan järeät aseet käyttöön, kun minä kiskoin ylimääräistä kasvustoa käsivoimin.

Pihlajan ja kanukan välissä ollut polku oli hävinnyt kokonaan. Niinpä siihen piti tehdä uusi väylä kasvustojen läpi.

Nyt trenkitupakin näkyy jo kuivurin pihalta katsottuna. Kanukkaa pitäisi raivata vielä aika tavalla, sillä se on levistynyt joka suuntaan.

Pienen raivaustuokion jälkeen kukkapenkkikin alkoi näyttää hoidetummalta. Vielä on isoja kasoja rikkiksiä vietävä tuosta pois, mutta tilanne on jo hallinnassa.

Kuivurin pihalla kasvoi iso pusikko japanintataria, joka on tunnettu suuresta kasvuvoimastaan. Kiskoimme näitä pois niin paljon kuin saimme juurten kera. Varmaan sieltä vielä nousee tätä viidakkokasvia, mutta vedämme uudetkin kasvut pois.

Trenkituvan takapihan kukkapenkkejä ei ole kitketty, mutta välit on raivattu, jotta tuonne pääsee kulkemaan.

Pensasaidat tulevat hyvin nyt näkyviin, eikä näkymä ole pelkkää pusikkoa.

Yritykseni kasvattaa keijuangervon taakse ruusupensaita ei ole oikein onnistunut. Vain yksi ruusu on hengissä. Tuohon ei oikein nurmikkoakaan saa, sillä maassa on valtavasti kiviä.

Poistimme toiselta puolelta koivut ja männyn. Kuusi ja yksi paju sai vielä pitää paikkansa.

Yleisnäkymä on jo huomattavasti siistimpi, vaikka kaikkea ylimääräistä tuolla vielä kasvaakin.