Kaikkea hyvää

Kaikkea hyvää

keskiviikko 15. tammikuuta 2020

Omavaraisuus ja Kivimäki

Omavaraisuus on kasvava trendi, vaikka sen juuret ovat paljon kauempana. Aikoinaan sitä ei niinkään pidetty tavoiteltavana ihanteena, vaan se oli normaalia arkipäivää. Omavaraisuus kuului lähinnä agraariyhteiskuntaan, vaikka puhdasta omavaraisuutta ei ollut silloinkaan. Miten omavaraisia olemme Kivimäessä?

Aamulla herään sängyssä, joka on jonkun toisen metsästä kerätystä puusta valmistettu jossain muualla. Sen patjat ovat peräisin muualta. Myös peitot ja tyynyt tulevat kodin ulkopuolelta. Lakanoiden puuvillakin on muualta peräisin, enkä ole edes ommellut niitä kokoon. Yöpaitani on myös puuvillaa ja muualta peräisin.


Pimeänä aikana sytytän valon yöpöydän (muualta) päällä olevaan pöytälamppuun. Lamppu on muualta, eikä sähkökään ole omaa tuotantoa tähän aikaan. Sähkönsiirtoon tarvittavat materiaalit tulevat muualta. Nousen seisomaan lattialle, jonka lankut ovat luultavasti tältä tilalta, mutta maali ja matto muualta. Vedän verhot auki itsetehdyillä verhokepeillä, joiden materiaalit ovat muualta. Aamutoimet hoidan pääasiassa muualta peräisin olevilla tuotteilla kylpyhuoneessa, jonka materiaalit ovat muualta. Olen toki valmistanut osan kosmetiikastani, mutta niiden raaka-aineet ovat muualta.

Vaihdan päälle vaatteet, joista yksikään ei ole omaa tuotantoa. Osaan toki kehrätä lankaa ja valmistaa langasta vaatteita, mutta arvelisin omien vaatteiden valmistamisen alusta alkaen olevan varsin työlästä. Minulla on ystävä, joka kunnianhimoisesti pyrkii tähän tänä vuonna. Blogi Vaatematkani.


Aamupalaksi syön kaurapuuroa, jonka kaura on muualta, mutta maito meiltä. Lautanen on muualta, myös lusikka. Vihreä tee, muki ja teekannu ovat muualta, mutta vesi omasta kaivosta, jonka betonirenkaat ovat muualta, kuten vesijohdotkin. Annan kissoille kaupallista kissanruokaa.

Valmistan ruuaksi keittoa, jonka ainekset ovat pääosin omalta tilalta kukkojen, perunoiden, sipuleiden ja porkkanoiden osalta. Mausteet tulevat pääosin muualta. Isännän ampumat peurat ovat lähellä omavaraisuutta, mutta ase ei ole itse tehty omista materiaaleista. Jos haukkaan leipää, se saattaa olla kotitilalla leivottu, mutta jauhot ja hiivat ovat muualta. Emme kuitenkaan syö jatkuvasti oman tilan tuotteita, sillä juurekset eivät riitä seuraavaan satokauteen asti. Maidon jalostaminen voiksi ja juustoiksi on myös meille liikaa, sillä maito ei riitä siihen. Lisäksi haluamme välillä vaihtelua makuihin, mikä on tietysti omavaraisuuden kannalta tappiollista. Marjat ja mehut saamme omalta tilalta, mutta ostamme joskus tuontihedelmiä.


Ruokien valmistus ja samalla talon lämmitys järjestyy omalta tilalta kaadettujen puiden avulla, mutta tulisijojen materiaalit ovat muualta. Emme ole edes koonneet niitä itse. Kannan polttopuut makuukamariin nailonista valmistetussa isossa kassissa, jonka mikään osa ei ole täältä.

Kanalassa kanat syövät muualta tulevaa rehua, sillä meillä ei ole kaurapeltoa, eikä rehukasveja. Vuohet syövät oman maan heinää ja kerppuja, mutta kutut tarvitsevat sen lisäksi ostorehua. Navettaankin on tarvittu paljon muualta tuotua materiaalia. Emme osaa edes valmistaa valaisimia polttimoineen.


Menen töihin autolla, jonka mikään osa ei ole läheltäkään kotitilaamme. Polttoaine tulee kaukaa. Joitain huoltoja sentään voimme tehdä itse (tarkoittaa Isäntää), mutta osat tarvitsemme muualta. Tiedonkulkua varten käytämme välineitä, jotka ovat muualta. Mitään tekniikkavalmistamoa ei tilaltamme löydy, eikä myöskään ammattitaitoa.

Tilamme ei siis ole lähellekään omavarainen. Eniten omavaraisuutta löytyy ruokatuotannon puolelta ja lämmitysmateriaalista. Muuten olemme riippuvaisia muiden ihmisten tekemistä tuotteista ja palveluista. Emme tosin ole pyrkineetkään sinällään omavaraisuuteen, vaan jonkinasteiseen oman ruokatarjonnan mahdollistamiseen.


Nykyisen omavaraisuuden vallitseva ajatus on olla riippumaton muista, mutta se ei ole oikeasti mahdollista. Näen vaarana sen, että omavaraisuuden tavoittelusta tulee lähinnä ylpeilyn aihe ja kilpailu, kuka tässä on paras. Kuitenkin tarvitsemme toisiamme ja vaihdantataloutta, jotta voimme käyttää omia erityistaitojamme siinä, missä olemme hyviä. 

4 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus! Ihailin sinua jo alussa, kun realistisesti huomautit, ettei täydellistä omavaraisuutta ole ikinä ollutkaan. On niin sinisilmäistä ja helppoa väittää "ennen tehtiin kaikki itse" tutkimatta, miten asiat oikeastaan olivatkaan.
    Jatkoit edelleen realistisella linjalla ja kävit läpi hengästyttävän määrän asioita, joita käytämme - toden totta. Näitä kaikkia! Hatunnosto tästä, pohdittu juttu.

    VastaaPoista
  2. Asiallista puhetta omavaraisuudesta. Ei sitä ennenkään oltu täysin omavaraisia, yhtenäiskylissä moni asia oli yhteisomistuksessa tai tehtiin talkoilla. Oli vaihdantataloutta joka varmaan vastaa nykyistä ostamista.

    VastaaPoista
  3. Hyvä juttu, joka on realismia ja kertoo totuuden siitä, kuinka vaikeaa on oikeasti päästä omavaraisuuteen.
    Taitaa meille nykyihmisille olla jo mahdotonta, koska olemme mukavuudenhaluisia.

    VastaaPoista