Viimeiset kaksi viikkoa olen keskittynyt kirjoittamaan sitä pahamaineista kirjallista työtä, joten olen vähän hitaanlaisesti kirjoitellut mitään muuta. Mutta nyt työ on valmis ja menossa huomenna painoon. Yksi elämänvaihe on sen myötä takana, mutta vaikka mitä kaikkea muuta mukavaa on tulossa. Kun yksi ovi sulkeutuu, avautuu joku uusi. Itse asiassa se ovi on jo avautunut, mutta siitä kerron tuonnempana.
Viikko sitten kävimme katsomassa paikallisia muinaisjäännöksiä. Paikan nimi on Käräjämäki. Kaikki tuollaiset muinaismuistot herättävät aina sisälläni uinuvan arkeologin ja innostun aivan valtavasti.
Ensimmäiset kyltit olivat vain vähän informaatiota antavia, mutta lupasimme olla kiltisti, ettei meitä tarvitse valvoa tarkemmin.
Käräjämäki on nimensä mukaisesti mäki, jonka päällä ovat käräjäkivet. Luultavimmin näitä ei ole käytetty käräjöintiin, mutta onhan sekin mahdollista. Paikka on oikeasti kalmisto eli hautausmaa.
Arvelin, että kyllä noilla kivillä on saattanut olla jotain käräjätoimintaakin. Onhan kalmisto siihen hyvä paikka. Luulisi käräjillä olevan vakava tunnelma tuollaisessa paikassa.
 |
| Tässä katson kohti valoisaa tulevaisuutta. ;) |
Mäen päällä risteilee polkuja kuoppien väleissä. Kuopat ovat niitä muinaisia hautoja, jotka ovat painuneet myöhemmin kasaan. Arvelen myös muinaisen merenrannan olleen heti tuossa mäen alla.
Kuoppia on aivan valtavasti kaikkialla. Kaikkia hautoja ei ole edes tutkittu. (Tässä kohtaa mielessäni siinsi jo pullasutit, lusikat ja pienet lapiot, mutta häivytin ne mielestäni.)
Kun yksi mäki tuli katsottua, menimme toiselle mäelle. Tämäkin oli vanha hautausmaa, jonka varhaisimmat haudat olivat taas sieltä muinaishistoriasta. Niistä ei enää ollut jälkeäkään, sillä uusia hautoja oli kaivettu niiden tilalle.
Paikalla on ollut joskus kirkkokin, mutta en osannut hahmottaa, miten päin se tuolla mäellä oli ollut. Hautausmaa on aika pieni ja sijaitsee sekin mäen päällä.
Kun olimme tarpeeksi viettäneet aikaa kalmistoissa, oli aika lähteä kotiin. Mutta Isäntä poimi minulle vielä kimpun onnitteluksi siitä uudesta auenneesta ovesta. Kyllä onkin kaunis kimppu!
Oikein hyvää alkavaa viikkoa sinulle!
Minussakin herää aina arkeologi kun käyn vastaavissa paikoissa. Vielä parempaa on päästää 100-200 vuotta vanhoihin taloihin / pihapiireihin ja miettiä miltä se olisi silloin joskus ennen vanhaan näyttänytkään!
VastaaPoistaHyvä, että meitä on muitakin. :) Tosiaan, myös talot saavat sen aikaan, sekä talojen rauniot.
PoistaTykkään käydä vanoissa kalmistoissa...ja vähän uudemmatkin kiinnostavat aina matkoilla.
VastaaPoistaKauniin kimpun saitkin isännälätä..:)
Vanhoissa kalmistoissa on aivan oma tunnelmansa. Kaikki eivät ymmärrä tuon kimpun kauneutta. ;)
PoistaKyllä tuollaiset paikat ovat mielenkiintoisia ja niissä menneisyys ihan kuin puhuttelee. Kimppu on kaunis ja niin on kannukin.
VastaaPoistaKyllä tuollaisissa paikoissa alkaa aina mielikuvitus laukkaamaan. Tuollakin on hautoja, jotka ovat ainakin 1500 vuotta vanhoja. Mustikanvarvuissa oli niin kauniit silmut, että varmasti jouluna ovat ainakin lehdessä, elleivät jopa kukassakin. Kannu on talon astiastoon kuuluva.
PoistaEn olekka vuosiin käynny tuolla käräjämäellä..tollaset paikat on mahtavia.
VastaaPoistaLauhianmäki on kans vanha paikka haudoille. Vissii alkaa olla aika täynnä jo.
Lauhianmäki näyttää jo aika täydeltä. Reunamilla saattaa olla vielä jonkin verran paikkoja. Kyllä nämä vanhat kalmistot ovat mielenkiintoisia.
PoistaVanhat kalmistot on hienoja paikkoja. Täällä valitettavasti sellainen päästiin aikoinaan hyvin kauan sitten tuhoamaan ennen sen tutkimista :(
VastaaPoistaEi noita vanhoja kalmistoja ole arvostettu aikoinaan. Monta sellaista on tuhottu harmillisesti.
PoistaUpeita nuo vanhat paikat, hyvä kun ovat säilyneet meidän päiviin asti.
VastaaPoistaOnneksi ovat säilyneet, että meillä on elävää, ei kun kuollutta historiaa.
Poista