On se jo kevät!

Kevät on tullut valtavalla voimalla aivan viimeisen viikon aikana. Kävimme kuttujen kanssa kasvihuoneessa katselemassa, mitä kaikkea on jo noussut maasta. Ja kyllähän siellä olikin kevät jo pitkällä. Tulppaanit olivat jo korkealla.

Suuret narsissiryppäätkin olivat jo pitkällä. Toisessa päädyssä löytyi kutuille jo tuoretta heinääkin syötäväksi.

Eikä se kevät tullut vain kasvihuoneeseen. Kukkapenkeissäkin on jo valtavasti elämää. Esikot ovat jo pirteinä, vaikka vasta syksyllä istutin ne. Kohta niissä on jo kukkiakin tätä menoa.

Jouluruusun juuressa on jo nuppuja, vaikka kuvassa jäävät alimman lehden taakse piiloon. Ja tuossa ylempänä on selvästi krookus tulossa ylös.

Ja mitä ne nämä sitten ovat? Valtavasti piippoja jo näkyvissä. Kevät tuli niin valtavan äkkiä, ettei vielä ole edes ehtinyt mukaan. Nythän pitää jo alkaa äkkiä kunnostaa kukkapenkit näköjään.

Viimeiset jäät ovat päärakennuksen pihalla, sillä siellä on varjoista. Kututkin viihtyvät enemmän auringossa, mutta välillä on hyvä etsiä joku varjoinen suojakin.

Tämän aamun sadekin on vain merkki siitä, että on kevät. vesi sulattaa parhaiten roudan maasta.

Paperointi valmiina

Kirjastossakin on taas tapahtunut. Seinien huokolevysaumat on ensin peitetty kuittipaperilla ja levyt liisteröity vehnäjauholiisterillä. Sen jälkeen makulatuuri on liisteröity ja kiinnitetty seiniin tavallisen tapetin tavoin.

Tien puolen ikkunaseinä on nyt valmis maalattavaksi. Varmaan lauantaina sekoittelen maalin ja kokeilen, mitä siitä tulee. salin ja kirjaston välinen seinä saa pinkopahvin ja tapetin sen päälle.

Makuukamarin puoleinen seinä on myös valmiina tapettia varten. Muuri saa jossain vaiheessa myös maalin pintaansa.

 Alkaakin olla aika laittaa pintatapetti paikoilleen. Alkaa kirjastokin vähitellen näyttää siltä, miltä se on näyttänyt kuvitelmissa.

Kolmen huutokaupan lauantai

Päätimme lähteä pitkästä aikaa huutokauppaan. Toiveena oli löytää iso punasävyinen matto saliin ja vihreäsävyinen matto kirjastoon. Ensimmäinen huutokauppa alkoi klo 11 ja olimme puolta tuntia ennen paikalla katsomassa valikoiman. Todettuamme, ettei yhtään sopivaa mattoa ollut tarjolla jatkoimme seuraavaan huutokauppaan, jonka alku oli klo 12. Ehdimme taas sopivasti ajoissa katsomaan valikoimaa. Totesimme taas, ettei tarjolla ollut mitään kiinnostavaa meille. Kaikenlaista kippoa ja kuppoa oli kyllä runsaasti, mutta niitä emme vähään aikaan tarvitse. Niinpä ajoimme vielä kauemmas huutokauppaan, joka alkoi klo 13. Nyt näytti jo hyvältä. Ja se salin suuri matto (2x3m) löytyi, eikä hinnaksikaan tullut kuin 55 euroa.

Siinä sivussa huusimme hyvän puisen työkalulaatikon Isännälle.

Saliin huusimme myös sähköistetyt kynttilälampetit. Näissä on jotain samaa kuin jo olemassa olevissa peililampeteissa, jotka ovat olleet kirjaston seinällä.

Huusin vielä laatikollisen klassista musiikkia LP-levyinä. Nyt olimme varsin tyytyväisiä, ettei tarvinnut ostaa mitään ylimääräistä laatikkokaupalla saadakseen jonkun tietyn tavaran.

Lattian väri

Olemme vihdoin päätyneet lattian värin kanssa hyvään konsensukseen. Ajattelimme, että salin punaruskea sävy olisi aika lähellä sitä, mitä voisi käyttää useammassa tilassa. Tosin lattiaa piti hieman pestä, että oikea väri tulisi näkyviin.

Ensimmäinen sävymalli oli aika lähellä entistä väriä, mutta päädyimme aivan pikkuisen tummempaan ja punaisempaan väriin. Se käy kaikkiin huoneisiin, joten tilasimme reilumman satsin.

Sävy löytyy Tikkurilan Vanhan ajan värit -värikartasta ja on sävy 350X.

Kodin täydeltä kevättä

Kun talven viimat vielä puhaltelevat kylmästi, voi kevään tuoda sisälle. Näin oli edellinen asukas ajatellut ja tuonut kevään sisälle aivan kaikkialle. Löysin nämä kuvat yhdeltä levyltä. Jotenkin nämä ovat riemastuttavia, vaikka samalla hieman kauhistuttavia kuvia.

Kukkasipuleita on ollut oikeasti aivan järkyttävä määrä. 

Mutta, kun kukat alkoivat kukkia, näky on uskomattoman hieno.

Salin pöytä on ollut täynnä narsisseja ja helmililjoja.

Ja pöytä oli todella pitkä kaikkine lisäjatkopätkineen.

Välissä jokunen laatikko tulppaaneita antamassa väriä.

Kirjastokin on ollut aivan täynnä kukkia tuoleja myöden.

Ja väriloisto on ollut huikea.

Keittiö on kukkinut keltaisena.

Ja keltaista on ollut runsaasti. Koko keittiökin on ollut kukkien vallassa.

Joskus voisi toteuttaa tällaisen talvenpiristyksen, mutta vähän vaatimattomammin. Mutta on tämä varmaan ollut upea näky, kun kaikki ovat olleet kukassa.

Reino ja nokipoika

Reino-kulta sai niin hyvät arvostelut, että olen ihan täpinöissäni. Niinpä kuvat ovat aivan kauheita, mutta anna anteeksi. Oli taas keväinen aika nuohoojan tulla katselemaan tulisijoja. Meillä nyt ei kovasti käyttöä ole ollut kuin saunalla, mutta nyt oli jotain uudempaa tutkittavaa. Reino piti katsastaa ja nuohota.

Kannen alla oli valtavasti sipulinkuoria, ilmeisesti kukkasipuleista, joita edellinen asukas oli yhtenä vuonna kasvattanut koko alakerran täydeltä. Pitääpä joskus laittaa siitä kuvia. Mutta nyt Reino imuroitiin kunnolla kaikkialta. Tulisijan perältä poistettiin pari irtotiiltä, jotka olivat olleet sulkuna salin patterille.

Myös ilmahormi puhdistettiin. Se oli täysin tukossa, täynnä jotain möhnää. Nyt alkoi ilma kulkea, mikä on tietysti valtavan hyvä asia. Ehkä hajutkin alkavat pikkuhiljaa haihtua taivaan tuuliin.

Salin puolellakin kaikki oli hyvin, paitsi tietysti seinässä on reikä. Lämpökanavat ovat kunnossa ja nyt hyvin nuohottuinakin. Reinon toimintaperiaate on sama kuin pönttöuunissa. Tulisijasta savu johdetaan ylös ja kanavia pitkin alas, ja sieltä savupiippuun. Eli on se ihan näppärä ja toimiva lämpöjärjestelmä.

Kun salin puolelta patteri on kunnostettu, voi Reinoa alkaa käyttää, mutta hyvin pienellä tulella ja muutamalla pienellä tikulla. Ensi talvena lämmitämme siis keittiötä ja salia jo puulla. Niin, että ihan syystäkin olen täpinöissäni. :)

Kirjaston katon kuuraus

Eihän siihen sitten tarvittukaan kovin järeitä konsteja. Katon kunnostamiseen kirjastossa vaadittiin vettä, astianpesuainetta, pesusieni ja jynssäystä. Suurin osa harmaasta oli ihan puhdasta pölyä.

Kun katto on pesty, vanhat maalijämätkään eivät näy niin selvästi enää. Jossain siellä täällä niitä on, mutta yleisilme on melkoisen siisti. Ei tälle tarvitse muuta tehdäkään.

Tässä näkyy hyvin, miten katto muuttuu pesun myötä. Omituisen harmaavalkoinen paneeli muuttuu patinoituneeksi katoksi kuurauksen myötä.

On hienoa saada juuri kirjastoon tällainen vähän tummempi katto. Huone saa syvyyttä ja arvokkuutta tämän katon myötä.

Seinät on vielä paperoimatta ja maalaamatta ja tapetoimatta. Makulatuuri on tilauksessa, seinämaali sekoittamatta, mutta tapetit ovat olemassa. Pitäisi varmaan kohta hankkia punaruskea lattiamaalikin.