Aittapihan siivousta

Kun vihdoin on aikaa vaikkapa siistiä joku kukkapenkki, voisi ajatella, että sen tekisi eniten näkyvillä olevaan istutusalueeseen. Mutta nyt on kyse Emännästä, joka ei aina osaa katsoa asiaa tuolta kantilta, vaan menee monesti sieltä, mistä aita on matalin. Niin tai siis tietysti korkein, sillä aittapihalle ei enää näe syreeniaidan yli.

Ensin kannoin uudet rähjäiset matot polulle, jotta pihalla voisi tehdä jotain. Rikkaruohot olivat kasvaneet niin valtaviksi, ettei niiden joukossa pystynyt oleilemaan. Kitkennän seurauksena jäi monta aivan tyhjää paikkaa, vaikka en ainakaan tietoisesti kitkenyt mitään koristekasveja. Niinpä päätin siirtää muualta kasvustoja. Lähinnä aittaa olevaan alueeseen kävin kaivamassa lisää kurjenpolvia ja jalopähkämöä sieltä hävitettävästä alueesta.

Valkoinen särkynytsydän oli jo vähän vahvistunut, eikä syysleimukaan näyttänyt huonolta. Pieni kolmio tuohon vielä jäi, johon voisi jotain pikkukukkaa miettiä, mutta suikeroalpikin saa siinä olla.

Kivestä eteenpäin näytti oikein hyvältä. Kilpiangervo voi hyvin paikassaan, samoin särkynytsydän ja poimulehti. Kiven edessä on muutama esikko, mutta eivät näy kuvassa. Punainen väriminttu on vähän jo levinnytkin, mutta ei se täällä haittaa, sillä vielä se pysyy sallituissa rajoissa. Sen takana on vielä lehtosinilatvaa sinisenä ja valkoisena.

Tyhjimmältä näytti lähinnä syreeniaitaa. Ruusut eivät tästä paikasta selvästikään pidä, joten niitä on turha enää yrittää. Hain arovuokkoa, valkotäpläimikkää ja varjohiippaa tilalle. Nuo imikät ja hiipat kasvoivatkin ennen aivan väärässä paikassa, joka alunperin oli ihan hyvä paikka, mutta silloinen varjopenkki muuttui paahteiseksi, kun vaahteroita kaadettiin edellisen kerran. Nyt paikka on niille ihan hyvä. Reunassa on mukavasti levinnyttä maksaruohoa.

Istuskelin hetken aitan portailla ja katselin laajaa vihreyttä. Suomi 100 v. -tammikin on kasvanut jo pienestä ruikulasta pienen puun mittoihin. Oikealle jäävä alue on vielä mietinnässä, miten tämän saisi siistiksi ja helppohoitoiseksi. Nurmi ei ihan näin varjossa kasva, joten sitä tänne ei tarvita. Olisi myös kiva saada tänne helppohoitoiset käytävät, jotka eivät heti alkaisi työntää rikkaruohoa.

Muuten tämä on niin kiva piilopiha, jossa on mukava käydä itsekseen katselemassa. Nyt ehkä voi jo jonkun vieraankin päästää katselemaan, kun kukkapenkissä kasvaa muutakin kuin nokkosta, pujoa ja putkea.