Muistatko sellaista aikaa, kun koulun kautta oli mahdollisuus hankkia kirjeystävä ulkomailta? Muistan, kun luokkaamme tuli kuponkeja, joihin voisi täyttää toiveensa ystävistä eri maista. Valitsin neljä eri maata, jotka olivat Intia (Ida), Jamaica (Franklyn), Brunei (Sarinawati) ja Peru (Carmen). Intiasta sainkin pitkäaikaisen ystävän Idan, jonka kanssa kirjoittelimme säännöllisesti muutaman vuoden. Sitten kirjeenvaihto jäi vuosiksi.
Kymmenen vuotta sitten sain Facebookiin viestin:
sanna , iam idas daughter judith from india .my mum had a pen friend named sanna fom finland she wld like to know if its u do reply
En hoksannut kysyä, miten monta Sannaa Judithin piti käydä läpi ennen minua. Tästä alkoi uusi yhteydenpito, josta seurasi myös ajatus tapaamisesta. Suunnittelimme matkustamista kymmenen vuotta, kunnes viime syyskuussa laskimme Isännän kanssa mahdollisuuksiamme ja tulimme tulokseen, että marraskuussa voisi matkustaa, jos molemmat saisimme lomat samaan aikaan.
Matkalaukkumme olivat täynnä tuliaisia lähtiessämme innolla matkaan. Intiaan on hyvä Finnair-yhteys, joka on nopea ja edullinen. Lensimme Delhiin ja jatkoimme sieltä Indi Go:lla Ahmedabadiin.
Vietimme ikimuistoisen ajan kirjeystäväni Idan ja hänen perheensä luona. He veivät meidät katsomaan nähtävyydet, Idan työpaikan (hän on 1200:n oppilaan yksityiskoulun rehtori) sekä syömään intialaisia ruokia eri ravintoloihin.
Matkasta jäi paljon hyviä muistoja. Nyt odotamme, että ystäväni pääsisi käymään Suomessa vastavierailulla.
Kymmenen vuotta sitten sain Facebookiin viestin:
sanna , iam idas daughter judith from india .my mum had a pen friend named sanna fom finland she wld like to know if its u do reply
En hoksannut kysyä, miten monta Sannaa Judithin piti käydä läpi ennen minua. Tästä alkoi uusi yhteydenpito, josta seurasi myös ajatus tapaamisesta. Suunnittelimme matkustamista kymmenen vuotta, kunnes viime syyskuussa laskimme Isännän kanssa mahdollisuuksiamme ja tulimme tulokseen, että marraskuussa voisi matkustaa, jos molemmat saisimme lomat samaan aikaan.
Matkalaukkumme olivat täynnä tuliaisia lähtiessämme innolla matkaan. Intiaan on hyvä Finnair-yhteys, joka on nopea ja edullinen. Lensimme Delhiin ja jatkoimme sieltä Indi Go:lla Ahmedabadiin.
Vietimme ikimuistoisen ajan kirjeystäväni Idan ja hänen perheensä luona. He veivät meidät katsomaan nähtävyydet, Idan työpaikan (hän on 1200:n oppilaan yksityiskoulun rehtori) sekä syömään intialaisia ruokia eri ravintoloihin.
Olimme varanneet vielä kaksi päivää Jaipuriin, jossa majailimme vanhassa kaupungissa entisessä palatsissa (Bissau palace). Tästä oli lyhyt matka myös tärkeimpiin nähtävyyksiin (City palace, Hawa Mahal, Amer Fort).
Liikenne Intiassa on aivan järkyttävää. On ihme, että siellä selviää hengissä niinkin moni. Lehmien, norsujen, kamelien, vuohien, kanojen, apinoiden, autojen, bussien, rikshojen, mopojen ja moottoripyörien seassa käveleminenkin tuntuu vaaralliselta. Mutta selvisimme monen läheltä piti -tilanteen jälkeenkin hengissä.
Matkasta jäi paljon hyviä muistoja. Nyt odotamme, että ystäväni pääsisi käymään Suomessa vastavierailulla.
Facebook kyllä pienentää maailmaa ja mahdollistaa kaukaakin ystävän löytymisen. Hauska tuo kuva lapsista jotka istuvat maassa. Toisella puolella repulliset ja toisella ilman reppua olevat. Tuota norsua kyllä käy sääliksi, vaan varmaan sekin on tottunut tuohon sekasortoiseen liikenteeseen. Oliko ilma kuinka vaikeaa hengittää? Olisi muuten kiva kuulla miten teidän aurinko kennot on toimineet, vallankin nyt pimeänä aikana. Mukavaa joulun odotus aikaa toivotellen.
VastaaPoistaIlma oli kaupungilla tosi huonoa, sellaista kurkussa pistävää. Jätimme Delhin välistä kokonaan sen saasteiden vuoksi. Teen jutun vielä noista aurinkokennoista jossain välissä. :)
PoistaVarmasti kiinnostava tapaaminen! Minulla ei ollut kuin kotimaisia kirjekavereita, joista muutamia tapasin nuorempana. Yhden kanssa kirjoitellaan edelleen kuulumisia 1-2 kertaa vuodessa.
VastaaPoistaNoin pitkällä ajalla ehtii jo tutustua toiseen hyvin. Kirjekaverit ovat hieno juttu. :)
PoistaVoi kuinka hieno matka teillä on ollut:) lapsuudessa kirjeitä kirjoitettiin, mutta valitettavasti se on jäänyt nykyaikana.
VastaaPoistaEn minäkään edes muista, milloin olen viimeksi kirjoittanut ihan oikean kirjeen. Nyt on niin helppo pistää suoraa viestiä eri kanavien kautta. :)
Poista