Ylipitkän korjaussuunnitelmamaratonin jälkeen on hyvä pistää vähän hösseliksi. Molemmat veljeni perheineen saapuivat siihen avuksi lauantaina. Päätimme pistää salin matalaksi. Ensin piti laittaa laatikoihin kaikki irtotavara, jota niin valtavan paljon olikin olemassa.
Seuraavaksi lähtivät hyllyköt ja nurkan kaappi.
Kyytiä saivat myös maalatut huokolevyt.
Hirsistä löytyi hienot profiilikuvat.
Pieni pätkä vanhaa tapettiakin oli vielä jäljellä ylänurkassa. Muuten mitään ennen 60-luvun remonttia ollutta ei löytynytkään. Silloin on sali otettu hirrelle ja rakennettu uusiksi. Me taas aiomme rakentaa vanhaksi eli palauttaa ulkonäkö lähemmäs rakennusvuotta.
Tiiliseinän purkukin aloitettiin. Nurkassa tiilet ovat nauloilla kiinni hirsissä, joten niiden irrottaminen olikin yllättävän työlästä.
Alta paljastuu pikkuhiljaa vanha lämpöpatterimuuriseinä, jonka aiomme kunnostaa.
Oven palauttaminen alkuperäiselle paikalleen onnistuu myös helposti, kunhan vain kääntää nuo hirret toiseen suuntaan.
Ikkunaseinällä ollut kaapisto purettiin myös. Oli siellä alla aika reilusti kaikenlaista eloperäistä jätettä.
Kirjaston puoleiselta seinältä revittiin pois huokolevyt.
Pakattuja tavaroita on nyt laatikoissaan keittiön puolella.
Vanha renginkaappikin odottelee nyt keittiössä uutta paikkaansa. Sen maalaus ei luultavasti ole vuodelta 1836, vaikka kaappi varmasti onkin.
Seuraavaksi onkin aika palata taas sinne makuukamarin puolelle. Saattaa olla pian tapetoinnin aika.
Tiilet näyttävät siltä että lähtivät aika ehjinä pois. Saa hyödynnettyä muualla jos näin oli. Työn iloa purkuhommiin! Sen jälkeen seuraa rakennusvaihe ja se on kivaa.
VastaaPoistaSuurimman osan tiilista saa kyllä ehjänä, kun naputtelee varovasti. Tiilet ovat valtavan suuria, mutta kyllä ne johonkin käyttöön vielä tulevat. :)
PoistaHmmm, te puratte tiiletkin pois. Onpa valtava urakka.
VastaaPoistaMeillä on vanhaan hirsitaloon tehty viimeksi 60-luvulla remontti ja silloin on käytetty paljon tiiltä, osa hirsistä on jopa sillä korvattu. Tiilet saavat jäädä. Itse olisin halunnut rapata ja maalata osan punatiilistä - ainakin massiivisen takat - piiloon. Vanhin poikani vastustaa jyrkästi ajatusta. Hän näkee ne jotenkin jyhkeinä ja kauniina.
Nämä tiilet ovat lämmityssysteemin edessä, joten siksi niitä ei tarvita. Tuo takka ei vedä yhtään, joten sillä ei ole koristeena mitään arvoa. Harmi vaan, kun ei ole olemassa valokuvia salista ennen 60-luvun remonttia. :)
Poista