Oli taas niin mukava saapua Kivimäkeen. Puissakin oli jo pienet lehdet. Nurmi oli jo korkeaa. Kävelimme taas paikkoja ympäri ja katselimme kaikkea hyvää.
Pakarituvan vieressä on varasto, joka jatkuu pitkälle tuvan taakse. Mutta ovea ei varmaan ole käytetty pitkään aikaan.
Isäntä jo oli käynyt kurkistamassa pakarituvan vintillä, mutta minulta puuttui tämä kokemus. Niinpä ehdotin, että pääsisin edes kurkkimaan, mitä tilassa oli. Aikoinaan tässä on ollutkin portaat seinän viertä pitkin ylös.
Isäntä haki tikkaat ja niin sitten pääsin kipuamaan ylös. Kyllä vähän pelotti huterilla tikkailla.
Vinttikamari on kyllä sievä pieni kamari. Tilaakin siinäon ihan tarpeeksi vaikkapa nukkumista varten. Nyt siellä ei näkynyt sänkyä, mutta paljon kaikkea mielenkiintoista.
Seinätkin olivat huolitellut boordinauhalla pinkopahvin päällä.
Näitä tavaroita pitäisi kyllä päästä penkomaan ihan ajan kanssa. Tätäkään vempainta en kyllä tunnistanut. Jotain sillä veivataan, mutta mitä lie, lankaa ehkä.
Ikkunoitakin näytti olevan varastossa. Mutta nuo rattaat tuolla ovat kyllä aivan yliveto. Molemmin puolin tilaa menevät sivukomerot. Isäntä oli yrittänyt päästä kulkemaan ympäri, mutta toisen sivukomeron edessä olevat ikkunat estivät kulun. Toinen puoli vinttiä on saunan päällä.
Itse en muista mutta valokuvista näen että minua on kärrätty pienenä samanlaisissa rattaissa kuin nuo vintillä olevat. On sulla kyllä varsinainen aarrearkku noissa vinteissä ja taloissa. Se kumma vempain saattaa liittyä kankaankudontaan kuin myös takaseinän korkea teline. Joku varmaan tietää näille oikeat nimetkin.
VastaaPoistaOn näitä aarteita kyllä todella paljon. Onpa ihana, että olet saanut olla noin kauniissa rattaissa pienenä.
PoistaNo huh, huh, mikä aarrepaikka, taas;)
VastaaPoistaTaas kerran niin. Mutta mitenkähän näitäkin aarteita oikein hyödyntäisi?
Poista