Huhtikuun alku oli vielä talvinen ja kylmä, mutta yhtäkkiä olikin kevät täydessä vauhdissaan. Varsinaisen vaihdoksen ajan paiskin töitä pitkiä työpäiviä aamusta iltaan. Vapaapäivinä olikin kauhea kiire tehdä rästiin jääneitä kotitöitä. Viime viikonloppuna työpäivät olivat kohtuullisempia ja pääsin iltapäivällä nauttimaan vapaa-ajasta pihallakin. Lampaiden ja kissojen kanssa olemme tehneet iltalenkin, mutta nyt saimme vähän aikaisemman lenkin ja pääsimme katselemaan kevätkukkia.
Paviljonkitasanteella kukkivat täysillä kevättähdet. Tasanteen alapuolella kukkivat jo narsissitkin.
Siirryimme trenkituvan puolelle katselemaan, joko sinivuokot ovat ehtineet kukkaan.
Kyllä vain kukkivat jo aivan valtoimenaan. Nämä ovat vähitellen levittäytyneet laajemmalle ja pieniä kukkaryppäitä on lähistöllä jo monessa paikassa.
Trenkituvalta kiersimme suulitietä pitkin takaisin kohti etupihaa. Metsäharvennuksen jäljiltä on vielä käyttämättömiä puukasoja siellä täällä. Tiedossa on tällekin kesälle paljon polttopuupilkkomista.
Suulilta kaarsimme aittapihalle, jossa oli myös kukkia avoinna.
Kanat olisivat jo kovasti tulossa pihalle vapauteen, eivätkä millään tahdo ymmärtää, että heidän omaksi parhaakseen on häkki olemassa. Muuttolintujen mahdolliset taudit eivät pääse tarttumaan, kun kanat ovat katon alla tarhassa. Mutta onhan kesäkuuhun vielä pitkä aika.
Lampaat eivät juuri muuten lenkistä välitä, mutta ruohoa pukkaa ylös sieltä sun täältä, joten lenkillä saa hyvin vatsansa täyteen. Kyllä Isännän tarjoama leipä silti kelpaa lenkin päätteeksi. Leivän houkutuksella voikin tehdä melkein mitä tahansa, eikä vapaus ole suinkaan tarhassa nautitun leivän veroinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti