Kukkasokerit ja tuoksuöljyt

Äkkiä hoksasin, että nythän on kesä ja talvikin on tulossa. Ja kesä menee hirveää vauhtia menojaan. Tai siis kesä on kauneimmillaan, mutta kukinnot ovat rajallisia. Syreenikin kukkii viimeisiä päiviään. Niinpä suoristin helmani, kiinnitin hilkkani päähän ja laakea kukkakori käsivarrellani sipsuttelin keräämään kukkia. Ei, sehän olikin Jane Austenin kirjasta. Menin siis virttyneessä trikoomekossa crocsit jalassa ja ämpäri kädessä loikkien keräämään tarvittavan määrän saatavilla olevia kukkia.

Kokeilin ensimmäisenä syreenisokeria, johon on helppo ohje: yhtä paljon deseissä sokeria ja kukkia. 

Ensimmäiseen versioon laitoin kukat kuivattuina sellaisenaan.

Toiseen versioon pyöräytin kukat hienommaksi jauheeksi kahvimyllyllä, jonka ostin kosmetiikkakäyttöön.

Tänään sokeri on jo käyttökelpoista, mutta en ole vielä maistanut. Aion tehdä vielä ainakin ruususokeria, kunhan juhannusruusu taas availee kukkiaan. Sain naapurilta talvella mesiangervosokeria, joka on aivan taivaallisen hyvää kaikissa leivonnaisissa.

Päätin tehdä myös syreeniöljyä saippuaa varten. Turvallisempi konsti on käyttää kuivattuja kukkia, mutta päätin kokeilla myös tuoreista, vaikka siinä piilee vaarana homehtuminen. 

Juhannusruusu aloitti kukintansa, joten on aika kerätä siitäkin muutamia tuoksuvia kukkia erinäisiä kokeiluja varten. 

Aion tehdä ainakin ruusuöljyä, ruususokeria ja ruusuvettä tislaamalla.

RUUSUVESI

Ota tuoreen ruusun terälehtiä ja vettä samassa suhteessa. Laita ne kattilaan. Laita kattilan keskelle pieni koroke ja sen päälle kulho, johon keräät ruusuveden. Käännä kattilan kansi nurin päin päälle, että ruusuhöyry pääsee valumaan sitä pitkin kulhoon. Keitä miedolla lämmöllä muutama minuutti, kunnes ruusuvesi on kerääntynyt kulhoon. Pullota. Ruusuvesi säilyy pari viikkoa viileässä. Ruusuvesi kirkastaa ihoa ja estää ikääntymismuutoksia.

Kokeilin tällä ohjeella myös syreenivettä, mutta tuoksu ei tullut parhaalla mahdollisella tavalla tähän, vaan jäi hieman miedoksi.