Vaihdetaan maisemaa

Tämä viikko on hiihtolomaviikko ja monet vaihtavat sen kunniaksi maisemaa. Meilläkin oli sellainen suunnitelma, jota aloimme toteuttaa jo perjantaina. Maisemaa voi vaihtaa monella tapaa, ajattelimme mielessämme. Toiset lähtevät hyvinkin kauas saadakseen muutoksen, mutta me päätimme vaihtaa maisemaa trenkituvan luona.

Trenkituvan pihakoivu oli valtavan upea ja mahtavan suuri puu, mutta se kasvoi vähän väärässä paikassa. Tai sitten trenkitupa oli väärässä paikassa. Mutta ajattelimme, että ehkä emme kuitenkaan purkaisi trenkitupaa, vaan kaataisimme koivun. Jos koivun jättäisi surutta kasvamaan, se voisi joka tapauksessa kaatua ja trenkituvan purkukin hoituisi samalla. Mutta päätimme siis kaataa koivun ajoissa.

Koivun monihaaraisuudesta johtuen se oli vähän hankalampi tapaus kaadettavaksi, sillä suuria paksuja oksia kasvoi aivan trenkituvan nurkalla. Ensimmäinen tehtävä oli yrittää sahata mahdollisimman monta oksaa trenkituvan pihan puolelta pois.

Isäntä lähti keikkumaan nosturinnokkaan ja sahaili sieltä kaiken minkä pystyi ja uskalsi. Jostain kumman syystä Isännällä on jonkinlaista korkeanpaikan kammoa, mikä tietysti on hyvin terveellistä.

Aina oksat eivät tietenkään putoa sinne, minne pitäisi. Tai sitten nuo ikkunat olivat vähän väärässä paikassa.

Pari ikkunaruutua meni uusiksi, mutta koko ikkuna ei sentään särkynyt. Toistaiseksi ainakin trenkitupa oli vielä pystyssä.

Karsimisen jälkeen koivu näytti paljon laihemmalta ja vähän muotopuolelta. Mutta jäljellä olevat okssat kasvoivat ainakin pellon puolella, joten hyvällä onnella puu kaatuisi siihen suuntaan.

Saimme apua kaatotalkoisiin lauantaina. Isäntä pisti naapurille viestiä, että tie olisi vähän aikaa poikki. Vastaukseksi tuli, että kunhan puoleen päivään mennessä tie olisi auki olisi hyvä, sillä silloin alkaisi isompi liikenne. Hetkellisen mietinnän jälkeen Isäntä oli sitä mieltä, että kyllä tie jo siihen mennessä olisi auki ja lähti sahaamaan.

Isäntä sahaili, hakkasi kiiloja, sahaili lisää, hakkasi kiiloja ja yhtäkkiä koivu antoi periksi.

Yllättävän terveeltä näytti vielä tyvestä, mutta pellon puolella oleva halkeama ylettyi aivan keskelle asti, ja keskellä oli jo tummentumaa.

Iltapäivällä oli tilanne jo hyvin tasainen. Paksu runko köllötteli vielä paikoillaan, mutta oksat olivat jo palasina.

¨

Puu- ja risukasoja olikin sitten pitkin tonttia. Tuossa on vielä moneksi tunniksi tekemistä, että kasat saa siirrettyä polttopuuna kuivumaan.

Minä keskityin kestitsemiseen, enkä ehtinyt kuin hetkeksi katsomaan koivun kaatumista. Tekaisin sitten pienen täytekakun talkoolaisille iltapäivän loppukahveille. Selkeästi juhlimme jo eri puuta.

Niin tuli vaihdettua maisemaa trenkituvan luona. Nyt Mökin vieressä kasvaa aika hyvänkokoinen kuusi, joka saa olla tuossa vielä vuosikymmeniä ennen uutta maisemanvaihtoa.