Kaikkea hyvää

Kaikkea hyvää

sunnuntai 11. tammikuuta 2026

Hanna-Liisan aarteita

Samasta komerosta löytyi myös tämä vanha kenkälaatikko.


Tässä luvattiin olevan Hanna-Liisan aarteita.


Laatikon sisältö näyttikin heti lupaavalta. Kaikenlaista kaunista oli sisälle laitettu aikoinaan.


Pieni laukkutasku oli käsityönä tehty ja kirjailtu. Päällipuoli oli samettia ja toisella puolella oli silkkiä, joka oli jo haurastunut.


Laatikossa oli kahdet pienet brillit, selvästi lapsen kasvoille sopivat.


Pieni kukkaro on sisäpuolelta säämiskää ja pinta on pikkiriikkisiä helmiä. Sisällä ei ollut mitään.


Pieni peltirasia oli melko hyvässä kunnossa, mutta mitä siellä voisi olla sisällä?


Nimikoimisnauhat ovat 1800-luvulta, jolloin Matti Merivirtakin oli vielä Matti Sjöström.


Pienet puiset tavarat olivat myös mielenkiintoisia. Pikkurukista oli vain osa jäljellä, mutta en ole ennen nähnyt näin tarkkaan valmistettua minirukkia, jossa on ollut myös lyhty ja pyörivä rulla. Koiran jalat olivat hävinneet. Mutta mitä ihmettä ovat nuo alhaalla oikealla olevat tikut, jotka saattavat olla bakeliittia?


Kahvastaan katkennut paperiveitsi on joskus ollut tosi kaunis. Rannekorut ovat lapsen ranteeseen sopivat. Lusikka on tehty kaarnasta.


Pienet tekstiilit kertovat käynnistä tapahtumissa. Musta rusetti on ollut hakaneulalla kiinnitettävissä, pötkylöistä en osaa sanoa mitään.


Pienet tilkut ovat selvästi olleet rakkaita aarteita.


1914 Hanna-Liisa on ollut 20-vuotias neitonen, kun hän on maksanut ja saanut tämän kuitin.


Pieni pahvinen rasia oli myös hyvin mielenkiintoisen näköinen. Mitähän sieltä löytyisi?


Kaikki lapsena ja nuorena saadut kukat on säilötty paperikääreisiin, joissa lukee, mistä kukat on saatu ja milloin.


Olipa tämä mielenkiintoinen laatikko! Mitähän seuraavista löytyy?

12 kommenttia:

  1. Voi hyvänen aika, miten ihana aarrelaatikko! ja ihan mahtavaa, että jo laatikon päälle on kirjoitettu, että se sisältää rakkaita muistoja. Aivan erityinen löytö <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli jotenkin todella suloinen löytö kaikkine tärkeine muistoineen.

      Poista
  2. Tosi aarteen olet saanut. Kiitos että jaat sen meidän lukijoiden katsottavaksi ja ihn kuin melkein hypisteltäväksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanna-Liisasta saa kuvan, että hän on halunnut dokumentoida koko elämänsä muistojen avulla. Onneksi hän on ollut myös niin järjestelmällinen, että on kirjoittanut myös, mitä muistot ovat ja miltä ajalta.

      Poista

  3. Voi että, on teillä mielenkiintoisia aarteita talossanne. Kun noin hyvin kaikki rakkaart muistot talteen laitettu niin ihana nähdä mennen polven elämän aarteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajatella, miten pienet puiset esineet ovat olleet säilyttämisen arvoisia! On niin hienoa nähdä näitä pieniä säilytettyjä aarteita ja miettiä tarinoita niiden takaa.

      Poista
  4. Ne pienet valkeat "tapit" saattaisivat olla värttinöitä, eli kehruu välineitä, kun siinä on tuo rukkikin.
    Mielenkiintoisia pieniä juttuja ja historian havinaa.
    Uteliaana seuraan löytäjä ja joskus pohdin sitäkin, että museo voisi olla joistain tuotteista kiinnostunut ja voisi kuvata aikalaista tietoa talon menneisyydestä.
    Se ei tarkoita, ettö kaikki pitäisi museolle antaa, vaan tavallaan yhteistyötä historian tallentamiseksi. Todennäköisesti noin pientä rukkia, edes osissa, on monessakaan museossa suomessa, esimerkiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ystäväni sanoi, että valkeat tapit ovat jotain pieniä työstötyökaluja, yhdessä on ainakin hiontapää. Pitää selvitellä tuota museoasiaa, kelpaisiko sinne jotkin näistä löydöistä.

      Poista
  5. Kylläpä teidän talostanne edelleenkin löytyy vaikka mitä! Tuollainen omien tavaroiden säilyttäminen lapsuudesta saakka on ollut hiukan minunkin harrastukseni. Niiden katseleminen ja asioiden muisteleminen on tosi kivaa. Mitähän kaikkea siellä te vielä löydättekin?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kyllä oikeasti uskomatonta, miten paljon voi edelleen tehdä löytöjä. Minulla ei ole lapsuuden tavaroita tallessa, siksikin on mielenkiintoista katsella toisten ihmisten säilyttämiä aarteita.

      Poista
  6. Tuota kukka-aarretta lukiessa tuli jo puutarhaihmiselle ihan tippa silmään. - terkuin pienen pihan Tuija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanna-Liisalla on selvästi ollut tärkeitä säilyttämisen arvoisia kukkasia. Ei niistä oikein enää saa mitään selvää, mitä ovat, sillä kukat ovat niin haurastuneita murusiksi. Mutta onneksi noissa on tiedot kääreissä.

      Poista