Penkomislöytöinä on tällä kertaa ihmisen karvankasvuun liittyviä tuotteita. Pienessä laatikossa oli kaksi hiustenleikkuukonetta. Näillä on aikoinaan klipattu hiuksia kotona ja parturissa. Jostain olen kai lukenut, että tylsä terä saattoi nipistää kovastikin, kun hius ei heti katkennut.
Hiusten ondulointi eli laineistus oli muodissa 1920 -1930 -luvuilla. Siihen kehitettiin kaikenlaisia värkkejä ja aineita. Näillä rullilla on tehty ehkä lämmön avulla laineita jakauksen molemmin puolin. Joitain kemikaaleja voitiin käyttää kotioloissa, mutta permanentti tehtiin yleensä vain kampaamossa.
Nutturaa varten käytettiin valkkia ja verkkoja, joilla kampaus pysyi kauniina koko päivän. Mitä nyt joku onduloitu tai suortuva saattoi päästä irralleen.
Nutturaa varten tietysti piti olla kunnolliset nutturaneulat, eikä mitään hengettömiä. Täikampakin on ollut joskus hyvin tarpeellinen ennen tehokkaan Täystuhon käyttöä.
Kampauksen sivuille käytettiin sivukampoja, joilla saa kurittomat suortuvat asettumaan kiltisti päätä myöten.
Kun naiset olivat onduloimassa ohimoitaan, miehillä oli omat konstinsa karvojen asetteluun. Kunnon partaveitsi teroitettiin ensin liippakiven kanssa, jonka jälkeen vielä siveltiin nahkakapulaa vasten. Sitten vaahdotettu parta oli pehmeän valmis veitsellä leikattavaksi.
Jatkuva terän teroittaminen kävi tietysti hankalaksi, mutta uusi hieno partakone oli aina terävä, kunhan usein muisti vaihtaa partaterän siihen. Ja taas tuli poskista sileät.
Ja noin vain ovat kampaukset kunnossa ja partakarvat katkottuina.
Oi,muistan kun mamma ( isoäiti) letitti pitkät hiuksensa ja teki letistä nutturan noilla nutturaneuloilla. Sivuhiukset kiinnitettiin noilla kammoilla. -60 -70 lukua muistelisin olleen. Kaikki hius/ parta tarvikkeet olleet tarpeen silloin kun kaikki on tehty itse. Tai vaikka joku muu olisi tehnyt niin tarvikkeet olivat jokaisella omat. Teillä on kyllä tavaraa museoksi asti kun kaikki on talossa säästetty. Vaikka niinhän useimmiten vanhoissa taloissa on joissa on sama suku asunut pitkään.
VastaaPoistaMyös minun äitini käytti noita nutturaneuloja, jos jostain sattui saamaan. Alkoivat olla harvinaisia, kun pitkät hiukset olivat pois muodista. Minullakin on niitä ollut, kun kerran löysin yhdeltä kirpputorilta. Tarpeeksi isot pitävät pitkät ja paksut hiukset hyvin nutturalla, mutta aika helposti nuo katkeavat keskeltä.
PoistaIhanaa ajan kerrostumaa! Onpa muuten tuliterän näköinen tuo viimeisen kuvan partakone.
VastaaPoistaIhania nuo kaikki lainerullat sun muut. Minulta löytyy piippausrauta, jota lämmitettiin kuuman hellan päällä. En ole kokeillut ;-)
Oi, nuo piippausraudat ovat kauniita katsella, mutta enpä uskaltaisi kokeilla. Jos liian kuumaksi lämmittää, voi hiukset palaa poikki. Kai siihenkin on kokemus osoittanut sopivan lämmön.
Poista