Kaikkea hyvää

Kaikkea hyvää

sunnuntai 19. helmikuuta 2023

Kirjaston uusi vierassänky

Kirjastossakin oli nurkka, joka tarvitsi kohentamista. Laitoimme aikoinaan kirjakaapin yhteen nurkkaan. Vasta myöhemmin tuli tarve vieraspedille, jonka ratkaisimme tuomalla yläkerrasta vanhan sänkydivaanin kirjakaapin eteen, sillä muualla ei ollut sille tilaa. Hyvin tämäkin ratkaisu toimi aikansa. Vieraspeti ei vaan ollut ihan paras mahdollinen peti nukkumiseen, joten päätimme lopulta tehdä asialle jotain.


Siirsimme divaanin makuukamarin puolelle odottamaan parempaa aikaa. Tyhjensimme kirjakaapin ja siirsimme sen salin puolelle. Tämä siirto aiheutti sen, että kaappikello piti myös siirtää pois paikaltaan. Sali on nyt kauhean kaaoksen vallassa, mutta sekin tulee vielä järjestymään, kunhan saamme vanhan taffelipianon pois.


Mietimme pitkään, että olisi hienoa tehdä uusi vierassänky itse, mutta sitten ajanpuute ja kaikki muut odottavat puuhat veivät voiton ja lankesimme ostamaan uuden sängyn ja patjan Ikeasta. Palapelin kokoamiseen menikin tovi.


Mutta lopulta häkkyrä näytti siltä kuin ohjeessakin. Tässäkin pedissä on säilytystilaa alla kolmen laatikon verran.


Saimme pedin pedattua, ryijyn ripustettua ja kaapinkin paikoilleen, mutta vielä tuntui siltä, että jotain puuttuu. Eihän meillä jatkuvasti ollut tarvetta varsinaisesti pedille, joten olisi käytännöllisempää, jos paikalla olisi joku enemmän sohvamainen ratkaisu.


Siirryimme selaamaan Toria, eikä aikaakaan, kun läheltä näkyi löytyvän sängynpääty, joka oli oikein pompöösi ja kruusattu sekä leveydeltään riittävä sopiakseen sohvan selkänojaksi.


Selkänoja on ehkä hivenen turhan korkea, mutta olkoon nyt aikansa vähän korkeampana. Vielä pitäisi löytää tarpeeksi iso päiväpeitto, joka kävisi väriensä puolesta tuohon. Nykyinen on aivan liian pieni, eikä peitä kuin pienen osan. Kahdella viltillä on paikattu peittävyys. Vihreät tyynytkään eivät ole oikein sopivat, mutta nekin saavat olla odottamassa sopivampia päällisiä tai saavat siirtyä muualle.


Seuraavaksi pitäisi varmaan alkaa siivota makuukamaria ja järjestellä se taas majoituskäyttöön. Toisaalta on ollut ihan mukava nukkua yläkerrassakin. Myös sali vaatii pikaisia järjestelytoimenpiteitä.

torstai 9. helmikuuta 2023

Nurkat siisteiksi keittiössä

Isännän nurkka oli erittäin epäsiistin näköinen valtavine tavaravuorineen. Viikonloppuna Apupojan kanssa päätimme ottaa härkää sarvista ja selvittää koko tavaravuoren. Menihän siinä aikaa, kuului Isännän suusta erinäisiä mutinoita ja löytyi lopulta tavaroille parempiakin paikkoja. Alta löytyi kaksi tuolia, joista toinen pääsi ruokapöydän ääreen ja toinen (vanha silitystuoli) päätyi odottamaan parempaa paikkaa pihatupaan. Kun nurkka oli tyhjä toimme Isännän tekemän lipaston ikkunan alle. Se on sopivan pieni, eikä estä patakaapin ovia aukeamasta. Sinne sai Isäntä laittaa otsalamput, taskulamput, avaimet ja muut tärkeät tarvikkeet. Lipasto ei tietenkään ole ihan tyyliin sopiva, mutta eipä täällä niin selkeää tyyliä edes ole. Joten ihan hyvin käy lipastokin kaiken muun seuraan.


Patakaapin päällinenkin siistiytyi samalla. Nyt siinä säilytetään vain kauniita koristeita.


Pannujen lisäksi koristeiksi sallitaan vain sellaisia koristeita, jotka siirtyvät tarvittaessa paikalleen ja pois.


Keittiön pöytä on yleensä aina täynnä tavaraa. Nyt näyttää siltä, että tavarat ovat kaikki minun. Tänä talvena olemme lämmittäneet vähemmän talon toista puolta, joten kotona tehtäviä töitä on mukavampi tehdä tuvan pöydän ääressä. Pieni ämpäri ja lasiputki sekä kansio ovat ääniharjoituksia varten. Niitä pitää tehdä edelleen ahkerasti, jotta ääni kestää työssä. Laulu ei suju, mutta toiveissa on vielä senkin kuntoutuminen.

Joulun jälkeen siivosimme keittiön toisen tavaranurkan ja toimme makuukamarista vaatekaapin, johon laitoimme hyllyt. Nyt siellä ovat hyvässä sovussa Isännän tavaroita, kehruutarvikkeita, säilöntätölkkejä, työkaluja ja paljon muuta. 


Kaapin päälläkin on kaikenlaista tarviketta ja koristetta, joista sievin on ehdottomasti tuo oikeanpuoleisin.


tiistai 31. tammikuuta 2023

Pinkkejä kananmunia

Kesäiset tiput kasvoivat isoiksi ja alkoivat munia. Loppusyksyn vähämunainen kausi muuttuikin äkkiä ylituotannoksi. Olimme jo miettineet aiemmin, että voisi kokeilla munien säilömistä. Nyt oli koossa tarpeeksi munia siihen kokeiluun.


Keittämisen jälkeen munat kuorittiin. Samalla katsottiin parhaat munat erilleen säilöntää varten. Muut päätyivät suoraan syötäviksi ja käytettäviksi.


Purkkeihin pinottiin munia, porkkanaa, sipulia ja valkosipulia. Säilöntäliemi on tavallinen etikkaliemi mausteineen. Tämän lisäksi pinkin värin vuoksi laitoimme desin punajuurten säilöntälientä. Kuvassa liemi on juuri laitettu purkkiin, eikä peitä vielä kaikkia munia tasaisesti. Vähän liikuttelemalla sai munia siirrettyä, jotta väri tuli tasaisesti kaikkialle. Parin viikon jälkeen pinkit kananmunat ovat valmiita syötäväksi. 

lauantai 31. joulukuuta 2022

Vuosikatsaus 2022

Mietin eilen, että tänä vuonna ei ole mitään kerrottavaa, sillä emme ole tehneet mitään. Samoin taisin ajatella viime vuonnakin ja silti löytyi vaikka mitä tapahtunutta. Joka vuosi olen tämän katsauksen kirjoittanut, joten päätin kirjoittaa vuodesta, jolloin emme ole tehneet muuta kuin laiskotelleet. :D

Tammikuussa vaihdoimme ulko-oven uuteen ja paremmin talon tyyliin sopivaan. Entinen oli varmaan jokin saunan ovi, jonka edellisen asukkaan koira oli jyrsinyt reikäiseksi. Lumituiskuilla kuistilla oli aina oven edessä kunnon kinos, sillä se reikä oli niin suuri.


Helmikuussa saimme lopultakin kirjaston viimeisen seinän tapetoitua.


Maaliskuussa odottelimme lumen ja jään sulamista ja siivosimme kasvihuoneen kevätkuntoon. Välillä raivasimme yläkertaa turhasta tavarasta.


Huhtikuussa saimme lopulta kaikki ikkuna- ja ovilistat paikoilleen kirjastoon.


Toukokuussa raivasimme yläkertaa lisää. Tällä hetkellä tämä on meidän makuuhuoneemme.


Helli sai viisi suloista vauvelia.


Siivosimme navetan lisäsiivestä ikivanhat lannat pois ja siirsimme osan mustikkatarhaan. Istutimme pensasmustikat ja levitimme purut ja oksasilput.


Kesäkuussa Hellin pennut tulivat kaapista ulos ja alkoivat tutkia maailmaa. Siivosimme pihoilla olleita roskakasoja. 


Viimeistelimme kasvimaan laatikot. Valmistimme valtavasti raparperiherkkuja ja säilöimme niitä. Suulin puuttuva nurkka alkoi saada muotonsa.


Heinäkuussa pidimme heinätalkoot ja pihakirppiksen heti alkupäivinä. Mustikkamaan suojaksi rakensimme tarhan. 


Remontoimme leikkimökin katon ja sisätilat sekä pihan. Valmistimme villalankaa ja punamultamaalia. Paikkasimme navetan laudattomat osat. 


Elokuussa viimeistelimme leikkimökin pihan ja sisätilat.


Pikkukissat muuttivat uusiin koteihin. Mairesta oli kuvakin uudessa kodissaan viimeisimmässä Kodin Pellervossa. :)


Ehostimme autotallin ovia ja maalasimme navettaa. Loppukuusta menin kaularankaleikkaukseen ja otin vähän rauhallisemmin.


Syyskuussa maalasimme muureja kirjastossa ja salissa.


Korjasimme ja säilöimme tilan satoa.


Suulin etupääty saavutti harjakorkeuden.


Navetan lisäsiipi sai uuden maalipinnan.


Lokakuussa nostimme perunat ja loput juurekset pellosta ja säilöimme maakellariin. Säilöimme valtavat määrät ruokaa umpioimalla.


Siirsimme kaikki kanat ja kukot sisätiloihin talvehtimaan. Niitä olikin siunaantunut valtavan paljon kesällä piilopesissä. Rakensimme kanalaan myös kestopehkua talvea varten.


Saimme valmiiksi navetan ulkomaalauksen.


Suulin katto alkoi valmistua. Tien puolen kaikki pellit saatiin paikalleen. Ehdimme tehdä myös syksyn puhdetöitä, kuten saippuaa ja muita pieniä käsitöitä.


Marraskuussa suulin katto valmistui sopivasti ennen talvea. Myös siilo sai uuden katon.


Vaihdoimme kuistin toisen ovenkin tiiviiksi.


Peltonaapuri kävi täyttämässä kuivurin takana olevat isot kuopat.


Joulukuussa laskeskelimme sähkön tuotantolukuja ja kulutusta. Lopulliset luvut ovat suunnilleen tällaiset (vuotta on jäljellä vielä muutama tunti):
- tuotto invertterin mukaan koko vuonna 6679 kWh
- kulutus sähköyhtiön mukaan koko vuonna 8456,85 kWh. Kulutusta nosti viimetalvinen sähköpatterien käyttö, josta luovuimme tänä syksynä.

Korjautimme makuukamarin kaakeliuunin ja siirsimme Porin Matin kirjastoon. Tänään kokeilimme Matin sytyttämistä. Veto oli hyvä, kun ensin lämmitimme hormia. Matin kannen välistä tuli alkuun vähän savua, joten avaamme sen ennen seuraavaa lämmityskertaa ja tiivistämme reunat palovillalla. Muuten Matti vaikutti todella hyvältä lämmittimeltä.


Välipäivinä Apupoika oli käymässä. Kävimme yhtenä iltana lypsyllä katsomassa entisia vuohiamme. Päätimme siivota tuvan nurkan ja lisätä sinne yhden kaapin. Kaappi on makuukamarista Isännän vaatekaappi, mutta tulevaisuudessa teemme makuukamariin kiinteän vaatesäilytysjärjestelmän yhdelle seinälle.

Tyhjensimme tuon vihreän kaapin ja siirsimme sen oviseinälle. Samalla kävimme astiat läpi ja laitoimme poistoon kaikki turhat. Nyt kaappi on paremmin käytettävissä. Kiillotimme myös kuparipannut ja siirsimme ne kaapin päälle esille. Vaaleaan kaappiin laitoimme Isännän tavaroita, kehruuvillat ja säilöntätölkit. Tilaa on vielä reilusti, mutta Isännän nurkassa on vielä kasa selvittämättömiä tavaroita. Eipä lopu työ tulevana vuonnakaan.


Siinäpä vierähti tuokio jos toinenkin, kun viivähdin kuluneen vuoden hetkissä. Paljon kaikkea on tapahtunut, mutta silti olemme saaneet olla tekemättä remonttia jatkuvalla syötöllä. Samalla kaavalla aiomme jatkaa tulevana vuonna. Ehkä jotain tulee valmiiksi, ehkä vasta aloitellaan, mutta jotain ainakin tulee tehtyä normaalin elämisen lisäksi.

Toivomme sinulle parasta mahdollista tulevaa vuotta ja kaikkea hyvää!



Edellisten vuosien katsaukset:
2014 ostimme talon, eikä tullut tehtyä katsausta
2015 ei tullut tehtyä katsausta uutena vuotena, mutta elokuussa on jotain muutosta jo nähtävissä.

perjantai 30. joulukuuta 2022

Kakluuni valmiina ja Porin Matti paikoillaan

Kakluuni tuli valmiiksi sopivasti ennen vuodenvaihdetta. Se näyttää nyt todella hienolta ja siistiltä. Muurari saumasi sen vielä niin, ettei niitä laattojen kulmien kolhujakaan enää näy. Pinta on vielä pyyhkimättä ylimääräisestä saumauslaastin pölystä. Pölyä riittääkin koko huoneessa niin paljon, että siivoamiseen menee aikaa. Onneksi ei ole mikään kiire takaisin, vaan voimme olla yläkerrassakin ihan mukavasti ja siivoilla rauhassa ajan kanssa. Kakluunissa saa alkaa pitää tulia heti ensi vuonna.


Korjautimme myös väliluukun alasaranan, joka oli hajonnut, kun siitä oli pala irrallaan. Nyt sekin on siisti ja ehjä.


Myös tulipesään on laitettu kerros laastia, joka pitänee uusia muutaman vuoden välein, sillä tiilissä on jo vähän eroosiota.


Siirsimme myös Porin Matin paikoilleen kirjastoon. Se ei ole vielä kiinni hormissa, koska ei heti löytynyt sopivaa palovillaa, jolla sen tiivistäisi liitoskohdasta. Ehkä jo tänä viikonloppuna Matissa loimuaa lämmin tuli.


Meidän Mattimme on korkein malli, mutta silti vielä ihan pieni ja siro. Etuseinässä on vähän sanomista, joten on todennäköistä, että maalaamme Matin jossain vaiheessa vihreällä vasaralakalla.


Porin Matin suojaetäisyys on vain 5 cm, mikä tuntuu kovin pieneltä. Kun uuni työnnetään lopullisesti paikalleen, se vie todella vähän tilaa tuossa nurkassa. Eikä se vie paljon polttopuutakaan kerralla, sillä parin maitopurkillisen verran riittää.


Nykyään saa uusiakin Porin Matteja lasiluukuilla, mutta minusta tämä vanha malli on kauniimpi. 


Onko sinulla muistoja tästä legendaarisesta teholämmittimestä?