Kaikkea hyvää

Kaikkea hyvää

perjantai 26. toukokuuta 2017

Pihapäivän puuhaa

Tänäkin vuonna meillä on jokaviikkoinen pihapäivä-tapahtuma touko-kesäkuussa. Ja kaikenlaista muutaman tunnin aikana ehtii tapahtuakin. Tällä viikolla ohjelmassa oli kivien maalausta koristeeksi kasvihuoneen altaalle, risukasan pienentämistä sekä styroxien poistamista.


Kasvihuoneen vierellä tilanne on jo hyvä. Styroxit ovat pois, eikä muoviakaan ole kuin etualalla.


Lähempänä trenkitupaa oleva alue on jo vapaa styroxista, mutta reunojen muovit ovat vielä jäljellä.


Välissä oleva pieni alue on myös ilman styroxeja, vaikka muoveja vielä on. Tuo vihreä laatikko on menossa kasvimaalle, kunhan ehdimme kaivaa mesimarjat muualle.


Risukasasta tullut silppu on nyt aittapolkuna.


Polku ei ole vielä koko matkalta, sillä aluspaperi loppui kesken. Mutta lähiviikkoina polkukin on valmis.


Pihapäivinä katsellaan myös kanoja ja kuttuja. Tiputkin kävivät jo katselemassa pihalla.

torstai 25. toukokuuta 2017

Kirsikka, persikka ja muutama kukka

Joka päivä tapahtuu jotain uutta puutarhassa. Kirsikkakujan kirsikat ovat aloittamassa kukintaansa.


Persikka talvehti myös hyvin ja on avaamassa vaaleanpunaiset nuppunsa.


En ole ennen koskaan laittanut hyasintteja, sillä arvelin, etteivät menesty, mutta ainakin nämä näyttävät ihan hyvinvoivilta.


Viime vuonna tien vierustalla ei sähkökaapelien vedon jälkeen näkynyt mitään kukkivaa, mutta tänä keväänä kukat ovat taas palanneet, ainakin nämä sammalleimut.


Niiden mättäät näyttävät ihan tuuheilta ja hyväkuntoisilta, joten hyvin ovat uudistuneet mylläyksen jäljiltä.


Vuorenkilvetkin alkavat jo kukintansa. Tämä yksinäinen tapaus on noiden sammalleimujen vierellä.


Tulppaanit ovat kukassa, vaikka eivät kuki yhtä runsaina kuin viime vuonna trenkituvan luona.


Istutin monta tulppaania paviljonkitasanteen alareunaan. Siellä vaan kasvaa niin runsaana narsisseja, etteivät tulppaanit pääse edes näkyviin narsissipuskien lomasta. Niinpä kuva on vain trenkituvan tulppaaneista.


Siirsin syksyllä tarhakylmänkukan, mutta autuaasti tietysti unohdin sen. Niinpä oli hauska yllätys löytää se kukkivana.


Kielotkin ovat aloittamassa kukintaansa. Saamme kohta nauttia kukista ja tuoksusta kulkiessamme talolta toiselle täällä.

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Lisää varjopenkkiä

Varjopenkissä kasvoi jo valmiiksi kuunliljaa, mutta ei suorassa rivissä. Siirsin kaksi tupasta reunaan, vaikka vielä en kaivanutkaan niille kuoppaa.


Kuunliljojen jälkeen kasvaa nyt sinivuokkoa, balkaninvuokkoa, kirjopikarililjaa ja niiden takana keijunkukkaa.


Sinivuokkoa on myös kiven juuressa pensaiden edessä muutama tupas.


Tarhavarjohiippa oli kärsinyt talvella, eivätkä sen lehdet ole tänä vuonna niin kauniit kuin ennen, mutta aika hyvät kukat siinä on siitä huolimatta.


Varjopenkkiin kuuluu myös tämä monttu, jonka ajattelin täyttää hieman tasaisemmaksi. Siihen tulevat kasvit ovat vielä mietinnän asteella.

tiistai 23. toukokuuta 2017

Varjopenkki hahmottuu

Eilisen vapaapäivän kunniaksi mylläsin varjopenkkiä oikein antaumuksella. Jonkin verran jätin reunaan kieloa, vaikka hyvin tiedän, että se leviää ajan kanssa pidemmälle. Mutta onhan se ihan kaunis alkukesästä kukkiessaan ja tuoksuessaan. 


Saniaiset pääsivät kiven reunaan kasvamaan. Niiden etupuolelle tulee sinivuokkoa, joka saa kaunistaa keväällä muuten harvan istutuksen.


Kielojen jälkeen tulee imiköiden paikka, vaikka imikät ovat vielä laatikossaan.


Kiven toisella laidalla on kaksi vaaleanpunaista pallohortensiaa. Niiden etupuolelle tulee muutama jaloangervo ja etualalle jouluruusut sekä tarhavarjohiippa. Etureunaan tulee kuunliljaa koko matkalle.


Yksi tulppaanikin oli noussut muutaman yksinäisen lehden kera. Ehkä nämä saavat olla nipussaan jossain kohdassa.


Toisen puolen ylälaidasta katsottuna ei alue olekaan niin suuren suuri. Ylimpänä kasvaa jo valmiiksi muutama ukonhattu, jotka saavat jäädä paikoilleen.


Kasvimaalle siirtyneiden lipstikoiden tilalle toin viimeiset valkoiset ukontulikukat. Tuo hopeatäpläpeippi saa vielä häädön ja tilalle tulee kurjenpolvia.


Istutin jo muovisen polun reunaan kahta kurjenpolvea. Siirrettäviä kasveja on vielä reilusti jäljellä poistettavissa styrox-lootapenkeissä.


Vihtori jaksoi olla koko päivän seuranani. On se niin mussukka!


Mutta vielä pitää lähteä mylläämään tänäänkin, vaikka ilta on jo pitkällä.

maanantai 22. toukokuuta 2017

Vuohisuojat

Vuohet ovat olleet pelkästään tarhassa viime päivät. Tai ainakin melkein. Onneksi meno sujuu molempiin suuntiin itsenäisesti, jos sattuu vaikka päätymään portin ulkopuolelle.


Mutta kukkasia eivät nämä röhiläät enää syö, ainakaan kaikkea. Isäntä taivutteli kanaverkosta suojat vastaistutetuille kesäkukille.


Joissain astioissa oli hieman enemmän haastetta, mutta suoja on jokaisessa nyt paikoillaan.


On tietysti mahdollista, että verkon välistä saa jokusen orvokin napsaistua, mutta koko juuripaakku ei ainakaan tule samalla kertaa.


Toivottavasti näitä ei ainakaan heti saa pois pökättyä, sillä olisi todella mukava saada ihastella kesäkukkia koko kesän.


Kerron kyllä, miten nämä verkot toimivat, jos toimivat. Ainakin suojausyritys on ollut kova.

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Kasvimaalla

Keväällä on aivan valtavan paljon kaikkea tekemistä, varsinkin, kun kaikki tapahtuu nyt niin nopeasti. Mutta kylvettävähän on, jotta voi jotain korjata. Niinpä oli aika yhden pitkän työpäivän jälkeen mennä kasvimaalle.


Viime vuonna muutama laatikko jäi kesken, eikä vihreitä laatikoita ehditty kuin kokeilla paikoilleen. Vieläkin on neljä laatikkoa maalaamatta, mutta ainakin ne on jo hankittuna. Ensiksi alkoi laatikoiden mittaaminen ja täyttäminen.


Iltamyöhällä useampi siemenpussi oli jo tyhjä tai ainakin tyhjempi kuin ennen.


Kolme vihreää kulmalaatikkoa on nyt paikoillaan. Siinä yhdessä puuttuvassa kasvaa vielä mesimarja, mutta tulossa sekin on, kunhan mesimarjat kasvavat jossain muualla.


Jokaisen vihreän laatikon sisänurkassa kasvaa lipstikka. Niitä kasvoi useampi puska siinä varjopenkissä, joka minulla on vielä kesken. Muuten laatikoissa on hieman eri kasveja kasvamassa, lähinnä salaatteja, yrttejä ja kehäkukkia.


Päätimme tehdä kaksi uutta laatikkoa valmiiksi ja ne puuttuvat vasta sitten, kunhan ne on maalattu punaisiksi. Sitten alkaakin kasvimaa olla ihan valmis. Sen jälkeen pitäisi vielä siirtää raparperit ja tehdä mansikkamaa.


Kylvin perunaa, porkkanaa, lanttua, naurista, punajuurta, mustajuurta, lehtikaalia, ruusukaalia, kesäkurpitsaa, sipulia, tilliä, persiljaa, basilikaa, salaatteja, iisoppia, kurkkuyrttiä ja ruohosipulia. On hyvin mahdollista, että unohdin mainita jonkun. Tolppien juureen laitoin ruusupapua. Olisipa hyvä, jos lähiaikoina tulisi sade, mutta taitaa jäädä ihan itse kasteltavaksi.

lauantai 20. toukokuuta 2017

Altaan reunaa

Kivistä puuhaa on riittänyt ja riittää vielä pitkäksi aikaa. Mutta kivien lomaan laitoin myös edellisen emännän savitöitä koristeeksi. Nämä ovat ihan hauskoja hahmoja siellä täällä.


Hahmoja on muutama kivisemmällä puolella. Nyt on reunakin peitetty kankaalla, ettei nokkonen pääse kasvamaan läpi. Koko matka on tarkoitus peittää kivillä.


Alku ainakin on jo tehty. Tämä on mukavaa hommaa asetella kiviä paikoilleen.


Kivien lomaan on jo tehty paikat kasvikoreille. Eihän muutama kori mihinkään näy, mutta saa näitä ostettua lisää vähitellen.


Kaivoin muutaman rentukan peltolammelta. Kohta nämä kukkivat kauniisti.


Toisella laidallakin on jo koreja valmiina. Nyt on vaan niin kuuma, että mielellään tekee muuta kuin paahtuu kasvihuoneessa. Mutta tuleehan niitä pilvisiä päiviä vielä.


Vesiputous alkaa olla jo oikealla mallillaan. Vielä tuo on kokeilematta, mutta eiköhän se muutaman kiven siirrolla ole ihan toimiva. Sitten ympäristön voi jo peitellä kivillä niin, ettei letku näy.


Taidanpa lähteä tästä kasvimaalle, sielläkin pitäisi jo kylvöt tehdä valmiiksi.

perjantai 19. toukokuuta 2017

Kukkaistutuksia

Kauniin ja aurinkoisen sään kunniaksi päätin istuttaa jo kesäkukat ruukkuihin. Toivottavasti kovin kylmiä ilmoja ei enää tule, etteivät kukat palellu.


Laitoin kaikki 25 orvokkia, 10 pelargoniaa, kolme isoa ruusua, neljä pikkuruusua, kaksi tuoksupielusta ja neljä murattia purkkeihin.


Alkumatkasta minulla oli seurana Vihtori, joka halusi nähdä jokaisen purkin, jonka laitoin. Sulevi köllötteli auringossa nukahtamaisillaan myyränkolon vieressä.


Kututkin olivat pihalla, mutta niille annoin kovan ukaasin, että näitä kukkiahan ei sitten syödä. Varmuudeksi vein ne takaisin tarhaan, kutut nimittäin.


Hetken päästä huomasin jonkun tarkkailevan puuhiani matkan päästä.


Napoleon oli päässyt karkuun ja seuraili touhujani ja kulki perässäni.


Viimeistä pataa täyttäessäni Vihtori tuli taas katsomaan, joko työ olisi kohta tehty.


Kun kävin pesemässä käteni ja jalkani, kurkistin myös makuukamariin, jossa oli aika kiva näky vastassa. Kovasti kärsinyt kliivia oli oikein hienossa kukoistuksessa.


Ja minä lähdin tyytyväisenä töihin puhtain jaloin ja käsin.