Kaikkea hyvää

Kaikkea hyvää

lauantai 25. huhtikuuta 2015

Villeimpiä ideoita kasvihuonerungoille

Olen tällä kertaa miettinyt, mitä tekisi tälle yhdelle kasvihuonerungolle. Sisällä kasvaa pensasmustikkaa, mutta paljon ihan vaan puskaakin. Tuet ovat hieman veteliä, mutta voisivat ne vielä jotain kestää.


Voisi vaikka laittaa köynnöksiä kasvamaan, että saisi siitä sellaisen vihreän tunnelin.

Pinterest
Hieman villimpi idea olisi laittaa omenapuut kasvamaan tukia pitkin. Omenat saisi poimittua alakautta melko helposti. Keväällä omenapuiden kukkiessa näky voisi olla todella kaunis.

Täältä
Ehkä villein idea olisi tehdä siitä kurpitsoille kasvutuki. Uskaltaisikohan tuolla edes kulkea, vai putoaisiko iso kurpitsa päähän? Mutta olisi se kyllä aika hieno. Kukakohan ne kaikki kurpitsat söisi?

finecraftguild.com

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Tapetit saapuivat

Sinne paukahti tonni noin vain. Kyllä se oikeasti kirpaisi, ei voi mitään. Ja nyt on olemassa vasta kahden huoneen tapetit, eikä nekään kaikille seinille. Makuuhuoneeseen valitsimme Pihlgren ja Ritolan mallistosta sinisävyisen Kestikievarin. Tapetti vaikuttaa todella vaalealta valossa. Tämä kuva ei ehkä parhaiten anna selvyyttä, miten hailukka se on.


Yritin sitten vertailla tapettia tehtaan mallikuviin. Näyttää siltä, että ainakin yksi väri on vaihdettu. Kuviossa näkyvä tummempi sininen on meille tulleessa tapetissa vaalean harmaata. Oikeassa tapetissa ei siis ole tuollaista kontrastia, vaan se on paljon tasaisempi. Tapetissa myös raidat ja kuviot ovat samalla sinisellä. Kyllä se silti seinään tulee, vaikkei ihan vastannut kuvaustaan.


Kirjaston tapetti on todella mieleinen. Kuvio on valtaisan kokoinen ja vaatii suuren kohdistusvaran. Niinpä yhdestä rullasta tulee vain kolme vuotaa ja pieni pätkä. Seinät meillä ovat 2,65 m. korkeita.


Sille seinälle, jolle tulee kirjahylly koko matkalta, tulee maali. Ei ole mitään järkeä piilotella kaunista tapettia kirjojen taakse. Näistä varmaan joku sävy osuu tarpeeksi kohdalleen.


Lattia kirjastossa on jo vihreä, mutta värimallia tapetin kanssa vertaillessa lattian vihreä (jos ne nyt on oikeasti edes tätä sävyä) on paljon sinertävämpi kuin tapetti. Ehkä sen kanssa voi elää. Tai sitten maalaamme lattiankin. Joskushan sekin on oikeasti tehtävä.


Kirjastossa nyt oleva kattokruunu muuttaa saliin ja tilalle tulee tämä sähköistetty öljylamppu. Sitä pitäisi vaan saada madallettua jonkin verran.


lauantai 18. huhtikuuta 2015

Rehusiilo vai mököpiilo?

Meitä ennen asuva naapuri poikkesi kurkkaamaan, mitä meille kuuluu. Siinä sivussa hän kysäisi, olinko jo ajatellut jotain käyttöä vanhalle rehusiilolle. Siitähän saisi mitä vain. No en ollut. Olin lähinnä miettinyt, että pitäisi laittaa joku verkko tuohon suojaksi, etteivät eläimet putoa siiloon koloista.


Mutta toden totta, tuostahan saisi vaikka mitä. Navetan kautta tilaan pääsee ihan ovesta. Tosin ovi on jumissa, kun sitä lantaa on niin paksulti edessä. Mutta samalla, kun kunnostaa navettaa, voi tehdä jotain kivaa tuollekin tilalle. Mutta mitä kummaa se oikein olisi? Tyrmä (sille on nykyään niin vähän käyttöä), mökömaja (jaksaako kukaan sinne asti mennä mököttämään?), harrastustila, verstas, kuntosali, kellari... Mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon. Ja tuohon maanpäälliseen osaan tietysti pitäisi rakentaa seinät ja katto tai vaikkapa torni. Voi hyvänen aika, miten päässä alkoi raksuttamaan, mutta mitään valmista ideaa ei vaan synny.


Heitäpäs nyt ideoita, mitä tuosta voisi tehdä!

torstai 16. huhtikuuta 2015

Kukkiva kevät

Jo oli orvokkeja myynnissä, joten niitä oli sitten ihan pakko laittaa, vaikka kylmää oli taas tiedossa. Ehkäpä ne kuitenkin selviävät jo nyt.


Trenkituvan viereisellä kivellä olevat narsissit olivat lentäneet myrskytuulen mukana pois, mutta ystävällinen naapuri, joka asuu meistä vielä pidemmällä, oli laittanut kukat takaisin paikoilleen. Ihania naapureita, kertakaikkiaan!


Trenkituvan lähellä on ryppäinä kiurunkannusta valmiina avaamaan kukkansa.


Valkovuokko on valmiina talon takana olevan omenapuun alla.


Krookukset kukkivat pienellä kumpareella tien toisella puolella.


Ja tietä pitkin kulkee pullea sittisontiainen.


Kyllä on niin kevättä, että!

tiistai 14. huhtikuuta 2015

Operaatio pihatupa eli seurahuone

Viikonlopun työjärjestyksessä luki tällä kertaa pihatuvan siivousta. Täältä voit lukea, mihin kuntoon tämä tila jäi viime kerran jälkeen. Siitä aloitimme lauantaina iltapäivällä, kun tulimme minun vanhemmiltani takaisin. Kaikki kasveihin liittyvä siirrettiin pihakasvihuoneeseen, styroksit kaatopaikkakuormaan, mitä mahtui. Loput heitettiin kasaan navetan nurkalle. Kyllähän tila alkoi pikkuhiljaa tyhjentyä. 


Sunnuntaina jatkoimme työtä, kunnes tila oli tyhjä ja pääsimme imuroimaan.


Valot olivat jo olemassa. Kieputtelin ne kattopalkkeihin.


Sitten aloitimme armottoman pesuprojektin. Tilassa olevat retrokasvialtaat piti pestä hieman varovaisemmin, joten niistä oli hyvä aloittaa.


Sen jälkeen olikin hyvä päästellä letkulla vettä kaikkialle. Tilan hyvä puoli on se, että siellä on runsaasti viemäreitä. Kaikki olivat toimivia. Tosin joutuihan niistä sitä moskaa ottamaan vähän väliä pois, kun lattialta sitä tuli aika reippaasti.


Pesun jälkeen tila olikin puhdas ja raikas. Jäimme hetkeksi miettimään seuraavaa askaretta. Kello oli vasta viisi, joten hyvää työaikaa olisi muutama tunti vielä jäljellä. Mutta tarvikkeita ei ollut olemassa. Hetken pohdittuamme päätimme ajaa Raumalle Prismaan hakemaan mahdollisesti löytyviä tuotteita.


Vähän kuuden jälkeen olimme jo takaisin ja pääsimme jatkamaan. Nuo kamalan kirjavat betoniseinät saivat kalkkia pintaansa. Sutimisen jälkeen pinta oli melkolailla kirjava edelleen, mutta kyllä se varmaan tasoittuisi kuivuttuaan.


Myös hallaharsoa löytyi, joten pääsimme laittamaan sitäkin jo illalla. Samalla saimme testattua uudet tunnelmavalot katossa. 


Pelkäsimme, että harson laiton jälkeen tila tuntuisi matalammalta, mutta kävikin päinvastoin. Katto näyttää nyt yhtenäisemmältä, eikä tunnu, että pää kolahtaisi parruihin. Korkeutta on oikeastikin ihan tarpeeksi pitkällekin ihmiselle.


Kuten kuvista näkyy, jatkoimme pimeään asti. Kello taisi olla reilusti yli kymmenen, kun lähdimme trenkituvalle iltalevolle.


Maanantaina olimme vielä paikalla ja ehdimme jatkaa harsojen laiton loppuun ja kantaa muutaman huonekalunkin jo paikalle. Pihatupa eli seurahuone (emme vielä ole oikein löytäneet oikeaa nimeä tälle tilalle) on kyllä aivan eri näköinen kuin ensimmäisellä kerralla.


Kaikenlaista tavaraa on tänne löytänyt tiensä. Tähän nurkkaan tulee vielä punainen retrosohvakalusto, joka jää myytäväksi kirpputorilla. Se on oikeasti aika kaunis ja hyväkuntoinen. Pilkahduksen siitä voit nähdä täällä.


Pöytiä onkin nyt kaksi. Tänne mahtuu isompikin porukka istuskelemaan. Niin on kyllä tarkoituskin, kun päätimme pitää Isännän nelikymppiset täällä toukokuun lopulla. Ja juhlatilaksi näytti ehtivän ainakin tämä pihatupa.


Yhdellä seinällä on sitten jo myytävää tavaraa. Ne ovat vielä pesemättä, mutta onneksi on vielä aikaa kesäkuuhun. Lattialle taidan laittaa ainakin väliaikaisesti räsymattoja. On tuo betoni hieman ankeaa muuten.


Taloon saimme nyt enemmän tilaa, joten seuraavalla kerralla on taas tiedossa sisätilojen siivousta.

keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Vielä historiaa

Kivimäessä on yksi valtavan hieno asia. Ja se asia on hyvät naapurit. Olen ollut niin onnellinen siitä, että kaikki ovat kannustaneet ja rohkaisseet projektissamme. Tällä kertaa yksi naapureista toi sahurin yhteystiedot sekä kopiot vanhasta tilakirjasta ja paikkakuntakirjasta. Taas saimme lisää tietoa tilan historiasta.

                           

Aitta on 1700-luvun vanha terva-aitta, joka on toiminut museona, kunnes museo on alkanut muistuttaa nykyistä varastotilaa. Asia tullaan korjaamaan.


Tila on ollut kohtuullisen kokoinen aikoinaan peltoineen ja metsineen. Ihmettelin kovasti tuota päärakennuksen 7 huonetta, kun millään laskukaavalla en ole itse päässyt siihen. Ylhäällä on kaksi kamaria ja aula, alhaalla makuukamari, kirjasto, sali ja keittiö.


Trenkitupa on vasta 1932 vuodelta, vaikka vaikuttaa 10 - 20 vuotta vanhemmalta. Eikä se olekaan trenkitupa vaan syytinkitupa. Mutta menköön nyt trenkitupana, kun on sitä sillä nimellä jo kutsuttu.


Kivimäessä on ollut torppa jo 1700-luvulla. Siltä ajalta kai aittakin on vielä muistona. Ilmeisesti jonkin torpan hirret on käytetty nykyiseen päärakennukseen joko siirrettynä tai laajennettuna. Näyttää niin eriparisilta sisältä nuo päädyt. Keittiö ja sali ovat luultavimmin vanhaa osaa ja kirjasto ja makuukamari uutta 20-lukua. Ainakin lattialankut ovat uudella puolella vain 20 cm, kun salissa on yli 30 cm lankkuja. Myös hirsissä kiinni olleet sanomalehden palaset ovat vanhempaa kuin 20-luku.


maanantai 6. huhtikuuta 2015

Lisää siivoamista

Olimme tällä kertaa vain yhden yön Kivimäessä. Lauantaina kävi siskonpoikani kylässä ja vasta illalla pääsi jotain tekemään. Tuntui kovin vähäiseltä nyt tehdyt jutut. Minä pakkasin kirjoja laatikoihin. Tuo hylly puretaan pois, huokolevyt uusitaan koko kirjastosta ja sitten tapetoidaan. Makuuhuone ja kirjasto ovat ensimmäiset huoneet, jotka valmistuvat tänä keväänä.


Kirjaston katossa on jotain pintakäsittelyainetta, joka on vähän läiskittäistä. Mitä lie mahtaa olla, vahaa kenties? Tämä katto saisi olla puun värinen, jotta tuo sellaisen lämpimän vanhanajan tunnelman kirjastoon.


Koska talo on aivan täynnä tavaraa ja huonekaluja, jostain oli pakko löytää varasto niille remontin ajaksi. Aloimme tyhjentää entisen maitohuoneen tilalle tehtyä muovihuonetta. Tämäkin tila haisi pahalle.


Jo nyt täältä on lähtenyt pari kuormallista kaatopaikalle, mutta roskaa on yhä edelleen. Haju onneksi lähti tekstiilien poistamisen jälkeen.


Kun tämä tila on tyhjennetty, se pestään ja maalataan kalkkimaalilla siistiksi. Kattoon tulevat tunnelmavalot ja lopuksi hallaharsoa kattoon ja seinille verhoiksi. Niin muuttuu tämäkin tila käyttötilaksi. Ensin varastoksi, kesän ajaksi kirpputoriksi ja lopuksi oleskelutilaksi.


Mistä lie tämän kissan kallo peräisin. Muuta ei ollut jäljellä tilassa olleen jääkaapin alla.


keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Minut on haastettu

1. Mistä innostut bloggailuun? 
Halusin saada itselleni päiväkirjan talon muuttumisesta kodiksemme. Bloggailu on hyvä keino dokumentoida tehdyt remontit ja muutokset. Samalla saan tyydytettyä eksistentialistisen näkyvyyden tarpeeni julkaistujen postauksien muodossa.

2. Onko blogin lukijamäärä kuinka tärkeä?
Kyllä minua harmittaisi, jos kukaan ei lukisi blogiani. Onhan se aivan mahtavaa, että jotain toista kiinnostaa nähdä, miten me tämän ylisuuren projektin kanssa oikein pärjäämme. Lukijoilta voi tulla todella arvokkaita vinkkejä ja neuvoja. Se on myös syy, että lukijoita kyllä saa olla.

3. Miten keksit blogillesi nimen?
Kun kävimme talon näytössä, tajusin, että tässä on nyt kaikki se hyvä, jota olen ikinä kuunaan haaveillut taloista ja tiloista. Ja se on paljon se. Mutta kaikkea hyvää olemme saaneet tämän myötä elämäämme.



4. Asutko mieleisessäsi kodissa?
Asun, mutta liian pienessä. Muuton myötä sekin muuttuu. Tuleva koti on kyllä aivan mahtava kaikessa keskeneräisyydessäänkin.

5. Oletko koskaan saanut loukkavia kommentteja blogistasi?
En ole ainakaan itse huomannut.

6. Oletko hamsteri :D?
Toki. En kai muuten olisi ollut niin kiinnostunut tästä talosta. Tämähän oli jo valmiiksi täynnä tavaraa. Kyllä minä oikeasti pidän maltillisuudesta ja siihen olen pyrkimässäkin. Pidän siitä, että jokaisella tavaralla on oma paikkansa ja funktionsa (myös esteettinen funktio lasketaan). Jos paikkaa ei löydy, tavaraa on liikaa.



7. Jännittikö ensimmäisen postauksen julkaiseminen?
Jännitti kovasti. Emme olleet kellekään tutulle tai sukulaiselle maininneet mitään tästä ostoksesta, joten ensimmäinen postaus oli kuin julkinen tunnustautuminen. Onneksi kukaan tuttu ei silloin vielä blogiin löytänyt. Vuoden vaihteessa vasta paljastimme tämän. Myönnetään, kaikki olivat aivan kauhuissaan.

Ensimmäinen postaukseni

8. Mitä perheesi/ ystävät ajattelevat blogaamisestasi?
Isäntä on kovin innostunut seuraamaan, onko uusia postauksia tai kommentteja tullut.

9. Mistä ostat kotiisi huonekaluja yms sisustushärpäkettä?
En mistään. En tarvitse enää mitään. Lähinnä olen myymässä kaikkea tarpeetonta pois. Suosin yleensä aina kaikkea vanhaa ja käytettyä.



10.Oletko puutarhaihminen?
Olen hyvin vahvasti. Parasta aikaa on kevät, jolloin kaikki hyvä on vielä tulossa. On vain sellainen kutkuttava tunne päästä tositoimiin. Mielikuvissa tuleva kesä on aurinkoinen, mutta silti kasvit eivät kuivu. Rikkaruohot eivät kasva ollenkaan. Kaikkialla alkaa kukoistaa kuin taikasauvalla heilautettuna. Talven aikana unohtuu, miten selkä kipeytyy kitkemisestä tai miten ikävää on putsailla kuraisia saappaita ja muita vermeitä.



11. Kerro jotain haasteen lähettäjästä ja miksi hänen blogiaan voisi kurkata :) 
Tianna Sievänen on nimensä veroinen punatukkainen kaunotar, jonka Villa Sievähelmi-blogissa voit nähdä kaunista maalaisromantiikkaa hyvillä jutuilla ja elämänmyönteisyydellä höystettynä.

Sinä, jota ei ole vielä haastettu mihinkään, otapa tästä haaste vastaan! Kysymykset saavat olla samat.