Kaikkea hyvää

Kaikkea hyvää

tiistai 27. lokakuuta 2015

Blogini tarina

Kahelinkulman Taina T. haastoi minut kertomaan blogini tarinan. Olen kirjoittanut tätä blogia vuoden ja kuukauden suunnilleen tähän mennessä. Aloittamiseen liittyi salaa ostettu maatila, josta ei oikein uskaltanut puhua vielä sukulaisille ja ystäville. Niinpä ajattelin, että alan kertoa siitä ventovieraille ihmisille, etten täysin pakahdu kaikkeen mukavaan, mitä tilalla tulee vastaan.



Ensimmäiset kirjoitukset olivatkin lähinnä rappioituneen tilan eri rakennusten kuvailua rehellisen suorasti. Olin ottanut paljon valokuvia jo näytön aikana, joten jo siitä riitti kerrottavaa. Muutenkin olen käyttänyt paljon kuvia, koska niiden kautta on voinut paremmin hahmottaa, millaiseen työleiriin olimme itsemme asettaneet.


Koska aluksi pääsimme yleensä olemaan paikalla vain yhden päivän ja mahdollisesti yhden yön, ei ensimmäisinä kertoina ehtinyt tapahtuakaan kovin paljoa. Eläimet asustivat vielä Kotonamme Koivurinteellä, emmekä voineet aina pyytää ketään lomittajaksi. Niinpä kävimme tekemässä pieniä retkiä Kivimäkeen. Otin aina valtavan paljon kuvia, jotta kirjoitettavaa riittäisi seuraavaan käyntiin saakka. Uutena vuotena paljastimme suvuillemme, mitä olimme tehneet ja kuuntelimme kiltisti valtaisat negatiiviset palautteet. Mutta emme lannistuneet.


Keväällä katse siirtyikin pihatouhuihin, sillä niitähän täällä riittää pitkäksi aikaa. En enää kirjoittanutkaan sisätilojen remontoimisesta, vaan kaikesta, mitä teimme pihalla. Suurin osa oli varmaan styroxien ihmettelyä, mutta siinä sivussa myös kasvun ihmeen havainnoimista. Koko kevät oli uusien kasvien löytämistä ja ihastelemista, vaikka samalla teimmekin vielä sisähommia.


Kun kevät alkoi olla pidemmällä, tapahtui radikaalimpi muutos. Olin Isännän kuvien ja kertomusten varassa. Isäntä pääsi muuttamaan, mutta minä pääsin sairaalaan kuukaudeksi. Niinpä pitkä aika menikin lähinnä arvaillessa, mitä milloinkin oli tapahtunut Kivimäessä.


Kun juhannukseksi pääsin muuttamaan Kivimäkeen, oli riemu suunnaton. Moni kirjoitus oli taas kaiken uuden havainnoimista ja ihmettelyä.


Kun vointini parani, kirjoituksissakin alkoi näkyä taas, mitä kaikkea puuhaa oli tehtynä. Elokuussa olin taas kuukauden poissa, mutta kävin viikonloppuisin. Niinpä kirjoituksissa oli taas paljon ihastelukuvia, mutta kaikenlaista puuhasteluakin. Elokuuhun loppuun liittyi luonnonkatastrofi, joka vei meiltä sähköt.


Syyskuussa kävin kolmannen kerran viidessä kuukaudessa polvileikkauksessa, joten puuhastelut olivat taas rauhallisemmat. Mutta kerrottavaa toki oli sitäkin enemmän. Olihan nyt aikaa seurata sivusta, mitä tapahtui. Suurin syyskuussa sattunut tapaus oli sähkötöiden aloittaminen.


Lokakuun alussa palasin takaisin Kivimäkeen. Ja voinnin taas parantuessa pääsin tekemään lapiohommia ja pihatöitäkin, joista sai taas jutunjuurta. Pihatöiden jäädessä taakse on aika taas siirtyä sisätilajuttuihin. Sisällä riittääkin valtavasti tekemistä ja kirjoittamista sen ohessa. 


Blogissani esiintyy vahvasti inhimillisyys ja kaikenlainen raihnaisuus, mutta sitäkin voimakkaammin toivo, että hyviäkin päiviä ja hetkiä on elämässä. Jokainen päivä on lahja, ja siitä on lupa iloita. Vaikeuksille ei useinkaan voi mitään, mutta niihin suhtautumisen voi valita itse. Siksi haluankin koko sydämestäni toivottaa jokaiselle lukijalleni kaikkea hyvää.

Haastan mukaan: 




Säännöt tulevat tässä:

 1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).

2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.

3. Haasta mukaan neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsin, voit haastaa jonkun toisen.

4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.

5. Mikäli olet Instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä. #Blogisitarina-haasteen käynnisti: kototeko-blogi.

10 kommenttia:

  1. Kiitos, perunakuoppa vastaa haasteeseen lähipäivinä!

    VastaaPoista
  2. Kiitos että otin haasteen vastaan. Olen sanonu ja sanon vieläki ett tuo aitta on sitt kaunis!

    VastaaPoista
  3. Kiitos haasteesta Kivimaen emanta!Yritetaan vastailla piakkoin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä juttu, mukava kuulla blogisi tarina. :)

      Poista
  4. Mukavahan tätä on ollu seurailla. :D

    VastaaPoista