Lampaiden kesäsiirtola

Kaikki alkoi siitä, kun Apupojan ja Isännän kanssa kuljimme useasti talolta trenkituvalle kirpputorivalmistelussa. Katselin aluetta, joka muodostaa kolmion tien, suulin ja puuvajan väliin. Harvennushakkuun jälkeen siihen oli alkanut kasvaa pihlajaa ja heinää. Miten hyvin tuo alue sopisi lampaiden kesälaitumeksi!

Katselimme netistä sähköpaimenten hintoja ja tulimme siihen tulokseen, että etsisimme omista varastoistamme aitatarvikkeita. Suulillakin oli muutama kerä vähän käytettyä verkkoa. Verkkoa löytyikin niin paljon, että se riitti juuri sopivasti suunnitellulle alueelle.

Heinien seipäille laiton jälkeen ryhdyimme työhön. Tien vierellä oli sopivasti monta mäntyä, joita pystyimme käyttämään aitatolppina. Suulille menevän tien varteen oli sopivasti jäänyt rankakasa, josta sai tehtyä paljon tolppia.

Seuraavana päivänä teimme laavun, jonne lampaat voisivat mennä sadetta pakoon. 

Yritimme jättää lampaat uuteen tarhaansa, mutta kohta ne olivat ulkopuolella. Paikkailimme muutamaa kohtaa, mutta sitten ne hoksasivat ison kiven, josta uskalsivat hypätä tielle. Totesimme, että olkoot vielä yhden yön vanhassa tarhassaan. Tekisimme vähän lisää korkeutta jokaisen kiven kohdalle.

Tänään saimme tarpeeksi korkean verkon kaikkiin mahdollisiin hyppypaikkoihin, eivätkä lampaat enää ole päässeet tarhastaan pois. Iso kivi on niiden lempipaikka, jossa mahtuu hyvin köllöttämään ja vahtimaan ympäristöä. Nyt toivomme, että ne osaavat nukkua uudessa paikassa, vaikka sitten kivellä, ellei laavu ala kiinnostaa enemmän.