Kaikkea hyvää

Kaikkea hyvää

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Vinttikomeron laatikosta

Meninpä yhtenä päivänä sinne vinttikomeroon katselemaan tarkemmin, mitä laatikoita siellä oikein oli. Otin kaksi pahvilaatikkoa mukaani. Tässä ensimmäisessä laatikossa oli edellisen asukkaan isovanhempien (Matin ja Ellin, ei Fransin ja Vilhelmiinan) kirjallisia muistoja ja kirjeenvaihtoa. Ehkä hämäävimmän mielenkiintoisin oli tämä Abessinian kartta, joka oli muiden muistojen mukana. Olisipa hauska piirtää tuonne jonnekin rasti ja piilottaa talon rakenteisiin tuleville remontoijille hämmästeltäväksi.


Kartan lisäksi laatikossa oli pieni taskukalenteri, jota oli ilmeisesti käytetty kahtena vuonna. 


Eniten kalenterista löytyy merkintöjä hautajaisista, mutta se lienee aivan ymmärrettävää ajankohta huomioiden.


Sota-ajalta on myös asiakirja evakuointitavaroista. Liisan isovanhemmat joutuivat lähtemään Kesälahden pappilasta evakkoon. Pappila pommitettiin sodan aikana.


Sodan ajalta ovat myös jäljelle jääneet ostokupongit. Ilmeisesti on eletty hyvin säästeliäästi, koska kuponkeja oli koko kirjekuorellinen täynnä.


Vakuutusasiakirjat ovat olleet ennen hieman erilaisia nykyisiin verrattuna. Kullervo toimi vuosina 1895-1976.


Viipurin hiippakuntaakaan ei ole enää olemassa, paitsi näissä jäljelle jääneissä kirjeissä.


Laatikossa oli valtavasti kirjeitä nipuissa. Päällimmäisessä oli yleensä joku merkintä, keneltä nippu oli tullut. Kirjeitä oli ihan 1900-luvun alusta alkaen.


Tässä oli jotain todella koskettavaa, pojan viimeinen kirje isälleen sodasta. Poika jäi henkiin, mutta isä kuoli.


Nipuissa oli paljon kenttäpostia ja postikortteja.


Postikorteissa ei ollut välttämättä kuvaa toisella puolen, vaan siellä saattoi olla täysi kortillinen tekstiä.


Toinen laatikko on vielä kokonaan penkomatta, enkä tätäkään ole käynyt vielä tarkemmin läpi lukien kaikkia kirjeitä. On kyllä mielenkiintoista sukeltaa historiaan tällä tavalla oikeiden ihmisten elämänvaiheiden kautta.

20 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. On todellakin! Näissä riittääkin selailemista pitkäksi ajaksi. :)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. On tuo melkoinen aarrekomero! Näitä on mukava selailla. :)

      Poista
  3. Ihania löytöjä!!
    Rakastan vanoja kirjeitä...äidin ja isän, anopin ja appiukon kirjeet ovat visussa tallessa....ja myös mieheni ja minun kirjeenvaihto..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, sinulla on oikein mahtava varasto suvun tärkeitä asioita tallessa. :)

      Poista
  4. Voi, että miten mielenkiintoinen paikka teillä oikein onkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joka päivä voi löytää jotain uutta, kun vaan lähtee penkomaan. :)

      Poista
  5. Hei, samanlaisia aarteita menneiltä ajoilta sain vuosi sitten. Ne olivat oman ukkini asiakirjoja -todistuksia, vakuutuskirjoja, työtodistuksia ja -hakemuksia ym alkaen v 1890 luvulta. Tallessa on mustakantinen pieni vihko, johon ukkini on merkinnyt pommitukset 7.1-20.2 1942.Ne on ylösmerkitty Viipurin liepeillä kun ukkini oli rautatieasemalla konduktöörinä. Tuo kivasti ja hienotunteisesti "näkyviin" Sinulle tuntemattomien asukkaiden entistä elämänmenoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla onkin mielenkiintoisia asiapapereita tallessa. Saapa nähdä, mitä kaikkea täältä vielä löytyykään. :)

      Poista
  6. Oi miten hienosti arkistoitu jälkipolville! Mun talon vintiltä löytyi rakkauskirjeitä sadan vuoden takaa, mutta ne oli kätkettu matonkudelaatikon pohjalle ja osa oli aika repaleisia. Joitakin kirjeitä on löytynyt ihan vintin mujusta (ei ole lattiaa) lojumasta. Tuollainen niputus ja merkintä on hatunnoston arvoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä on laitettu niin tarkasti ja siististi nipuittain, etten itse ikinä osaisi. Enkä ymmärrä, miten ne olivat niin siististi laatikoissa. Onneksi täällä on asunut noin järjestelmällinen arkistoija. :)

      Poista
  7. Ihania muistoja vanhasta ajasta. Itselläni on vain äitini saamia kirjeitä ja tietysti omaa kirjeenvaihtoa, siltä ajalta, kun sitä tuli vielä harrastettua..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinähän on jo kahden sukupolven kirjeenvaihtoa, ei mikään pieni asia ollenkaan. :)

      Poista
  8. Oletpa tehnyt hienoja löytöjä! Vanhoja kortteja ja kirjeitä on aina niin mielenkiintoista lukea! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Montakohan laatikollista aarteita vielä löytyykään? Onneksi täällä riittää penkomista monelle vuodelle. :)

      Poista
  9. Voi mitä löytöjä ja paloja historiasta. Vanhat kirjeet ovat aina tosi mielenkiintoisia.
    Minulla on oman isäni ja isoisäni sodan aikana käymä kirjeenvaihto tarkkaan taltioituna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oman suvun kirjeet ovat todella arvokas aarre. :)

      Poista
  10. Ihan mieletön aarre! Ostokortteja on säästynyt siksi että ei ollut mitään ostettavaa. Kortit antoivat osto-oikeuden mutta se ei taannut että mitään oli saatavilla, siksi on olemassa käyttämättömiä kortteja.
    Meiltä löytyi vain yksi kirje rintamalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan, ei sodan aikana ollut saatavilla niin paljon. Näitä oli todella runsaasti jäljellä, varmaan koko suvun kortit oli tuossa kuoressa. :)

      Poista