Yhtenä aamuna ilmestyi pakettiauto pihaan ja mies sen mukana. Sitten alkoikin tapahtua. Seinä kerrallaan alkoi olla valmis vesisateeseen.
Takapihalla ei ole sadevesikaivoja, mutta vesi ohjataan kauemmas seinästä putkella. Pienet kivipesät voisivat olla hyvä idea, mutta vielä emme ole niitä kaivaneet.
Olimme suunnitelleet, että kourujen päihin olisi tullut suppilo, mutta asentaja sanoi, ettei saa niitä kiinnitettyä suunniteltuun kohtaan. Niinpä säästimme suppiloiden hinnan ja valitsimme modernimman vaihtoehdon.
Värin halusimme olevan sopivan huomaamattoman ja neutraalin. Metalli näytti parhaalta omasta mielestämme, joten päädyimme siihen. Aika huomaamattomalta se näyttääkin.
Sadevesiviemärit kaivettiin samalla, kun tehtiin muukin viemärien kaivaminen. Nyt niihin tulee sateen tullen sisältöäkin.
Pääkuistin räystäät ovat vähän alempana kuin talon. Nyt talon katon vedet tulevat kuistin molemmin puolin ja laskevat siististi ja symmetrisesti alas.
Nyt nautimme sateen ropinasta, eikä sade hakkaa maasta puhtaalle uudelle maalille. Mikäs sen mukavampaa!
