Ihan uusi huone

Ulkoremontin myötä saimme aivan uuden huoneen, kun vanha ulkokuisti sai seinän ja lattian. Silloin, kun muutimme, kuisti oli aika surullisessa kunnossa. Tila näytti tältä rähjäisten osien purkamisen jälkeen, aika järkyttävää materiaalia! Nyt on aika sanoa hyvästit rähjäisyydelle ja rikkinäisyydelle, sillä nyt täällä on ihan uusi huone. Sisäovelta oikealle näkyy ruokakonttuurin ikkuna ja vähän uutta ulkoseinää.

Tila on aika pieni, joten kuvien ottaminen on vähän hankalaa. Uusi seinä näyttää keskeneräiseltä ilman pinnoitusta.

Toisessa päädyssä näkyvät ikkunat ja niiden läpi pihatupa. Tosin ikkunat ovat aika likaiset, eikä näkymä ole kovin kirkas. Tässä tilassa on ilmiselvästi kuivattu pyykkiä, sillä pyykkinarua on vielä metrikaupalla jäljellä. Nämä narut saavat häädön, sillä ne ovat valtavan likaiset.

Lattialankut ovat kuluneet ja likaiset, mutta ihanan leveät ja tukevat. Ehkä niistä ei vielä kuurauksen jälkeenkään tule aivan moitteettomia, mutta näkyköön ajan patina ja lankkujen alkuperä. 

Kuistihuonetta pitää imuroida kunnolla ja pestä seinät ja ikkunat. Toki tätä pitää vähän sisustaakin, että voi vaikka aamuteet nauttia istuen ja ihaillen ikkunasta avautuvaa näkymää.

Nyt se on valmis!

Viimeisen seinän urakka alkoi kuten muutkin. Peruskivi oli niin vino, että sen päälle piti taas tehdä valu. Tällä kertaa piti tehdä ihan kunnon muotti, sillä kivi oli vinossa myös ulospäin.

Seuraavaksi oli vuorossa lattian koolaus. Lattia tulee samaan korkeuteen kuin ennenkin. Ennen tuossa oli vain ohuet laudat ilman mitään välitukia. Ne olivat siis vain päistään kiinni seinissä.

Lattialankut ovat peräisin suulin puretun osan lattiasta. Ne ovat leveät ja paksut ja varmasti tukevat.

Lattian jälkeen oli seinärungon vuoro.

Alapohjaan jäi niin paljon tilaa, että päätimme tehdä tarkastusluukun. Teoriassa tuolla voisi jotain pientä säilyttääkin, mutta toistaiseksi ei ole tarvetta siihen. 

Seinälautoja oli vielä sen verran jäljellä, että laskimme niiden riittävän juuri ja juuri.

Niin laudat riittivätkin, jäljelle jäi vain kaksi lautaa.

Loput listat laitettiin paikoilleen. Seinä piti vielä maalata kertaalleen, mutta sen jälkeen olikin jo valmista.

Talo näyttää nyt paremmalta kuin koskaan historiansa aikana. Tosin vielä tuossa ulkopuolessakin on tekemistä. Ensimmäisenä työnä tulevat räystäskourut ja alasvedot, mutta niitä emme tee itse. Tilasimme ne asennettuina.

Rännien tarpeellisuuden olemme huomanneet jo nyt, sillä sade roiskuttaa vettä seinälle. Pian siis saamme senkin asian hoidettua, vaikka ei aivan ilmaiseksi kuitenkaan.

Ei ollut tämä maalausoperaatio ihan muutaman päivän pieni työ, sillä korjattavaa oli niin paljon. Mutta nyt on talo ulkoa siisti ja hieno, vaikka melkein koko kesä siihen menikin.

Ikkunahuoltoa

Kun kerran talon ulkopuolta aloimme huoltamaan, piti huoltaa samalla huonoimmat ikkunat ensihätään. Mainitsinkin jo kylpyhuoneen ikkunoista, jotka olivat vain maalia vaille. Yksi pikaista huoltoa vaille ollut ikkuna oli keittiön takapihan puoleinen ikkuna, joka yhden myrskyn jälkeen repsotti yhden saranan varassa. Ensimmäiseksi siis otin nämä kolme maalattaviksi. 

Myös navetan ikkunat ovat maalia vaille valmiita. Tai yhdessä oli vielä vähän kitinpurseita poistettavana, mutta muuten ne odottavat jo kovasti pääsyä pleksien tilalle navettaan.

Maalaan ikkunat itsetehdyllä valkoisella pellavaöljymaalilla, jossa valkoisina pigmentteinä ovat titaanioksidi ja sinkkioksidi. Sinkki on siitä hyvä pigmentti, että se torjuu homekasvustoa. Pellavaöljymaali on vaan valtavan hidas kuivumaan, vaikka itse maalaus sujuisikin sukkelasti. 

Vessan lattian maalaus

Kesän aikana on välillä ollut aikaa tehdä jotain myös sisätiloissa. Vessan remontti on myös hiljakseen edistynyt. 

Ostimme aikoinaan paljon Permo-lattiamaalia juuri niihin aikoihin, kun sen valmistus lopetettiin. Se on hyvä ja kestävä lattiamaali, jota halusimme koko taloon. Niinpä oli järkevää maalata sillä myös vessan lautalattia. Ensimmäinen kerros on ohennettua maalia.

Toinen kerros peittää jo paremmin, mutta märkänä maali näyttää todella kiiltävältä. 

Kuivumisen jälkeen maali on juuri sopivan silkinhohtoista. Maali on todella hitaastikuivuva, joten siksi halusimme maalailla tätä ajan kanssa reilusti ennen muita jatkoremonttipuuhia, joita taitaa syksyn tullen taas jatkua sisätiloissa.

Remontteja hidastaa sadonkorjuu, joka on nyt taas ajankohtaista ja jatkuu vielä syyskuulle.

Päätykuistin maalaus

 Päätykuistin seinä piti tietysti vielä maalata, sillä yläosaa ei ollut vielä käsitelty ollenkaan.

Maalauksen jälkeen kuistikin näyttää jo ihan hyvältä. Vasemmasta nurkasta puuttuu vielä nurkkalista, mutta se laitetaan paikoilleen vasta sitten, kun seinäaukko on peitossa. 

Yritimme kovasti kiirehtiä, sillä meillä oli viime sunnuntaina perinteiset pihaseurat. Sitä varten piti tietysti leipoa kakkukin. Välissä oli kurpitsa-banaanihilloa, vaaleanpunaista omenahilloa ja päärynähilloa. Päälle koristeeksi laitoin omia aprikooseja, vadelmia, kirsikoita ja herukoita, mutta kiivit ovat ostokiivejä, niitä meillä ei kasva (ainakaan vielä).

Saimme raivattua pihat ja siistittyä remonttirojut sopivasti sunnuntaiksi. Olisi tietysti ollut hienoa, jos myös tuo yksi aukko olisi ehtinyt valmiiksi, mutta ihan ei aika riittänyt. 

Yksi pieni pilvi tiputteli muutaman pisaran, mutta muuten ilma pysyi kauniina ja poutaisena. Piirakoita ja pullia (itse leivottua tietysti) vähän jäi, mutta tuo iso kakku meni viimeitä murua myöden, kun annoin luvan syödä kaiken. Kyllä se hyvältä maistuikin!

Kuistin alaosien korjaus

Purkamisen jälkeen oli taas uuden rakentamisen vuoro. Sama menetelmä toimi tässäkin, uudet tuennat, paperoinnit ja eristykset.

Arvovaltainen raati kävi välillä ilmoittamassa, oliko työ hyväksyttävää. Raatiin kuuluu useampi kukko, mutta hyvin sopuisasti työn katselmus sujui, eikä vastalauseita kuulunut. Toivomus oli tietysti, että useammin saisi työväki heitellä leivänmurusia pihalle raadin herkuiksi.

Työ eteni pätkä kerrallaan. Nyt tulos näyttää vielä kovin kirjavalta, sillä kuistin yläseiniä ei ole vielä maalattu kertaakaan. Tilanne tulee varmasti muuttumaan, kunhan pinta saa maalia ja pienet rimat peittämään alaosan korjausrajaa.

Vasen alareuna tarvitsi vähän enemmän täytettä kiven päälle, sillä seinä laski hieman etupihaa kohti. Muuten tuossa reunassa ei ollut moittimista. 

Onneksi on vielä kesää jäljellä tuon viimeisen pätkän laudoittamiseen ja viimeistelyyn. Sitten pitää varmaan siirtyä sisälle vessan viimeistelyyn ja keittiön tekemiseen.