Kuistin alaosien korjaus

Purkamisen jälkeen oli taas uuden rakentamisen vuoro. Sama menetelmä toimi tässäkin, uudet tuennat, paperoinnit ja eristykset.

Arvovaltainen raati kävi välillä ilmoittamassa, oliko työ hyväksyttävää. Raatiin kuuluu useampi kukko, mutta hyvin sopuisasti työn katselmus sujui, eikä vastalauseita kuulunut. Toivomus oli tietysti, että useammin saisi työväki heitellä leivänmurusia pihalle raadin herkuiksi.

Työ eteni pätkä kerrallaan. Nyt tulos näyttää vielä kovin kirjavalta, sillä kuistin yläseiniä ei ole vielä maalattu kertaakaan. Tilanne tulee varmasti muuttumaan, kunhan pinta saa maalia ja pienet rimat peittämään alaosan korjausrajaa.

Vasen alareuna tarvitsi vähän enemmän täytettä kiven päälle, sillä seinä laski hieman etupihaa kohti. Muuten tuossa reunassa ei ollut moittimista. 

Onneksi on vielä kesää jäljellä tuon viimeisen pätkän laudoittamiseen ja viimeistelyyn. Sitten pitää varmaan siirtyä sisälle vessan viimeistelyyn ja keittiön tekemiseen.

Kuistin alaosat, purku

Viimein tuli aika tarttua kuistin huonoon alareunaan. Ensimmäisenä oli vuorossa oven oikea puoli. Tämä oli rakenteeltaan samanlainen kuin sen kulman takana ollut seinä, eli mitään tukirakenteita siinä ei ollut. Koska oli tarkoitus purkaa vain huonot alaosat, piti ikkunan alle laittaa heti lauta, ettei sen yläpuoliset eristeet tulisi alas. Alaosa ei ollut niin huono kuin pelkäsimme. Lahoa oli vain lähellä ovea.

Oven vasemmalla puolella oli lahoa odotetusti, mutta sittenkin aika vähän. Kuistia pitää vähän tukea, että korjaukset saa tehtyä. Yllättävintä oli, että lattian alla oleva eriste oli niin hyvässä kunnossa. Lasikuistiosuus oli helposti nähtävissä sisäpuolelta, sillä sitä ei ole eristetty.

Hienoa taas päästä näkemään korjattua seinää seuraavaksi. Tosin näillä helteillä tehtävä on lähes mahdoton. Isäntä on tehnyt remonttia välillä aamuvarhaisella, sillä iltapäivän aurinko paahtaa kohti tätä kuistia niin paljon, ettei ole mielekästä tehdä silloin tätä.

Päätykuistin ikkunaton seinä

Nyt oli jäljellä enää se pahin urakka, jonka koosta ei vielä ollut tietoa. Kaikki riippuisi siitä, mitä lautojen takaa löytyisi. Mutta ensin oli tietysti siistittävä räystäät ja vaihdettava uudet otsalaudat.

Tietysti otsalaudat oli heti myös maalattava, jotta ne olisivat täysin viimeistellyt ennen sivuseinän tekemistä.

Isäntä otti alhaalta pienen palan laudoitusta pois nähdäkseen peremmälle. Ensimmäinen vaikutelma oli hieman outo, näytti siltä, että tuossa ei ollut ollenkaan alahirttä. Kummallista!

On siis otettava isompi pala pois, jotta näkyy isompi ala, tuumi Isäntä ja veteli sahalla seinän poikki. Ei siellä mitään hirttä ole ollut, mutta missä ovat muut rakenteet? Tässäkö on ihan aito oikea pururakenne seinän tukena?

Niin vain oli todettava, että kuisti on pysynyt pystyssä parin vaakalaudan varassa, joihin pystyt ulkolaudat on lyöty. Sisäpuolella taas on vaakalaudoitus ja välissä purua. Lahoa ei löytynyt, mikä oli tietysti hyvä asia.

Puru oli säkitettävä, jotta sitä voi käyttää tarpeen tullen eläinten pehkuksi.

Seinä oli siis muutoin siisti ja hyväkuntoinen, joten siihen mitään katastrofaalista kaiken uusimista ei tarvita. Oviseinällä on ehkä vielä toiveissa löytää lahoa, mutta tämä oli onneksi ihan siisti.

Valu oli tässäkin tarpeellinen. Se tekee alaosan tiiviimmäksi, etteivät jyrsijät pääse kävelemään suoraan rakenteisiin.

Ihan vanhaan malliin emme tyytyneet remontoimaan tätä seinää, vaan päädyimme tekemään kunnollisen runkorakenteen tälle seinälle. Sisälaudoituksen ja rungon väliin tuli tietysti paperointi.

Tietysti se tippalista oli uusittava tähänkin. 

Eristeeksi olisi hyvin kelvannut se entinen puru, mutta se olisi ollut vaikea saada ristikoihin, joten päädyimme selluvillaan.

Mustan bitumipaperin  päälle oli hienoa saada uutta lautaa. Alkoi heti näyttää melkein valmiilta.

Tässäkin seinässä huomaa, ettei kahteen kertaan maalattu ole vielä riittävä, vaan tarvitaan vielä kolmas kerros maalia. Kävin taas ostamassa uuden pöntön. Tällä hetkellä maalia on ostettu jo 100 litraa. Toivottavasti nyt riittää, sillä Virtanen on kallista maalia.

Meillä on jäljellä enää kaksi seinää. Toiveissa on, että oviseinällä riittää alaosien vaihto ikkunan alareunaan asti, mutta tämä pitää sisällään myös hieman runkokorjaamista ainakin oven vasemmalla puolella.

Korjattu ja maalattu eteinen

Eteisen seinän uudelleenrakennus alkoi kivijalasta, joka oli vähän vino. Pienellä betonivalulla kiven vinous häipyi.

Valun kuivumisen jälkeen alkoi puurakenteiden tekeminen. Valun päälle laitettiin bitumihuopaa varmuuden vuoksi estämään kosteuden nousu. Isäntä joutui tekemään tippalistan pariin kertaan, sillä nuo kulmien laskemiset menevät välillä vähän pieleen, mutta lopullinen onnistunut lista istuu jo kuin nenä päähän.

Paperoinnin jälkeen olikin hyvä hakea valmiiksi maalattuja lautoja suulista ja lätkiä seinään.

Kahteen kertaan maalatut laudat näyttivät seinässä edelleen kirjavilta, joten ne oli maalattava vielä kertaalleen.

 

Eteisen räystäänaluset piti tehdä myös kokonaan uusiksi.

Samoin pitkän lappeen räystäänalunen oli uusittava koko matkalta.

Sen jälkeen olikin vuorossa uusien pintojen maalaaminen ja eteisen kirjavan seinän viimeistely.

Talon oikea puolikin alkaa olla jo itsensä näköinen, mutta omaan silmääni ottaa kylpyhuoneen ikkuna, joka on vieläkin maalaamatta. Isäntä sen teki uusiksi jokunen vuosi sitten, mutta maalaus jäi silloin. Taitaa olla minun kesälomapuuhia ensi viikolla.

Tämän laidan ulkovuorauksessa oli paljon enemmän tekemistä kuin kahden edellisen, joissa ei ollut niin paljon puuosien korjaamista. Mutta nyt saa olla oikeasti tyytyväinen, että viat on korjattu perusteellisesti.

Nyt onkin enää päätykuisti jäljellä, mutta sen kanssa ei ihan helpolla pääse, sillä lahovauriota on paljon korjattavana alaosissa.

Eteisen seinän purku

Eteisen seinä oli huonokuntoinen, joten se oli vaihdettava kokonaan. Aikoinaan ennen peltikattoa tuosta sisänurkasta on tullut vettä ihan reilusti ja sen jäljet ovat hyvin nähtävissä. Ylhäällä oli kolo suoraan yhteen vinttikomeroon.

Myös alhaalla oleva puu oli pehmeää, joten sekin on purettava kivijalkaan asti. Mutta sen jälkeen voikin jo alkaa rakentamaan uutta.

Kaikkea ei pystynyt tekemään samana päivänä, joten oli tehtävä väliaikaisseinä tuulensuojalevyistä, ettei kuka tahansa voi kävellä sisälle.

Kunhan tuon seinän saa kuntoon, alkaa etupuoli olla aika hyvässä kunnossa. Sen jälkeen on vuorossa enää tuo huonokuntoinen päätykuisti.

Eteläpääty ja muita valmiita seiniä

Kuistipäädyn jälkeen oli eteläpäädyn vuoro. Ensimmäisen maalikerroksen jäljiltä tulos oli vielä kirjava.

Myös tähän päätyyn tuli koriste, pieni ja melko huomaamaton, mutta kyllä se antaa ilmettä juuri sopivasti.

Toisen kerroksen raja menee ylhäällä vasemmalla vintti-ikkunan luona. Kyllä toinen kerros oli ehdottomasti tarpeen. 

Nyt on koko päätyseinä valmis. Viimeinen silaus oli tuon tippalistan maalaus seinän alareunassa. Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö naamioituu onneksi aika hienosti seinään kukkapenkin taakse. Nyt on nurmikko vielä leikkaamatta, joten sekin on korkeaa.

Toinen täysin valmis seinä (ellei edellisten maalausten roiskeiden puhdistamista kivijalasta lasketa) on tien puolen seinä.

Myös kuistipäädyssä on pätkä valmista. Reiät on tukittu, eikä vanhoista sähkökaapeleista ole enää jälkeäkään.

Seuraavaksi on vuorossa pihan puolen toinen maalikerros ja sitten pääsemme eteisen seinän korjaukseen.

Kuistipäädyn yläosa

Päätykuistin helpompi osa oli seuraavaksi vuorossa. Ensin oli pakko korjata katon reuna kuntoon. Sitten pystyi jo maalaamaankin. Kun puolet yläosasta oli maalattu, näkyi tässäkin jo positiivisia merkkejä. Rähjäisyys alkoi vähitellen väistyä.

Vanha päätykoriste oli yksikertainen poikkipuu ja vaakapuu, mutta halusimme tehdä enemmän vielä talon tyyliin sopivan koristeen ja päädyimme kolmeen pystypuuhun vaakapuulla. Jako on tehty ikkunoiden mukaan.

Ensimmäisen maalauskerroksen ollessa lähes valmis, piti siivota kattokin. Se vaatii maalin kuivumisen jälkeen vielä kunnollisen pesun ollakseen edustava.

On hyvä katsella hetki siistiä yläosaa ja rähjäistä alaosaa. Työn tuloksen näkee, kun ero on noin valtava.

Seuraavaksi on vuorossa toinen pääty. Sinnekin tulee nyt päätykoriste, vaikka ennen maalausta siellä ei sellaista näkynyt.