Kaikkea hyvää

Kaikkea hyvää

perjantai 9. lokakuuta 2015

Tästä en tykkää

On yksi askare, jota en vaan tykkää. Mehustaminen on sellainen puuha, että siinä ei koskaan käy hyvin. Jostain kumman syystä hella on mehustuksen jäkeen kuin isompikin eläin olisi teurastettu. Niin myös tuo tuoli.


Jostain syystä muutama pullo hajoaa aina. Tällä kertaa niitä meni neljä. Kolme meni jo siinä vaiheessa, kun laitoin niihin tilkan mehua. Pullot olivat kuumempia kuin mehu, joten riks, raks ja poks, sanoivat pullot.


Ja kun täysinäinen pullo hajoaa, jäljet eivät voi olla mitenkään mieltä ylentävät. Kolme mattoa meni pesuun. Yksi sen vuoksi, että kuuma pullo lipsahti kädestä ja loiskautti mehua hellan viereiselle matolle.


Sormet ovat mustat muutaman päivän mehustuksen jälkeen. Kaikki eivät halua kätellä mustakätistä emäntää.


Mehustusta riittää vielä joksikin aikaa, sillä nämä pakkaset koituivat kasvihuoneen kasvukauden tuhoksi. Näin kovat pakkaset voittivat lämmityslaitteen tehot, joten on korkea aika korjata sato ja mehustaa se saman tien.

Mutta kaiken sekasotkun keskellä voi tehdä jotain hyvääkin. Tein herkullista toffeeta kutunmaidosta ja lisäsin siihen kaakaonibsejä ison kourallisen. Ja kyllä tulikin maittavaa. Nibsit tasapainottavat toffeen äkkimakeutta ja tuovat siihen kivaa rapsakkuutta. Näitä pitää tehdä toistekin.


Jaha, sulake meni. Pitääpä mennä korjaamaan tilanne. Ja sitten olisi vuorossa lannan luomista ja mehustusta. Eli kaikkea hyvää tiedossa tällekin päivälle.

28 kommenttia:

  1. Merkillistä :D minulla ei hajoa pullot koskaan (kuumennan uunissa sikin sokin päällekäin ja kaadan mehut jäähtyneisiin pulloihin). Mehua kyllä saattaa loiskua siinä vaiheessa kun kaadan kattilasta kannuun josta taas kaadan pulloon.
    Toffee kuulostaa taivaalliselta herkulta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toffee onneksi onnistui. Tuota mehustamista onkin nyt tulossa vähäksi aikaa. Miltähän koko tupa näyttää, kun lopulta on valmista? :)

      Poista
  2. Kuule, Kivimäen emäntä, luehan viimeinen blogini ja kuinka minä mehustusongelman tälläkertaa ratkaisin, tosin mehustin omenoita. Oliko Sinulla työn alla viinirypäleet? Blogi löytyy :www annelipunneli.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla olivat rypäleet ja boysenmarjat työn alla. Kyllä tuollainen mehupuristin olisikin kätevä.

      Poista
  3. No voi harmi! Kylläpä tuli sulle ylimääräistä työtä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli niin. Mutta eipä auta kuin tehdä alta pois vaan, niin saa mehustaa vielä muutaman satsin. :)

      Poista
  4. Sotkuista hommaa,mutta kylla kelpaa sitten talvella juoda omia mehuja.Meilla ollaan taysin ostomehuissa....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näistä tuleekin aivan tarpeeksi koko talveksi. Siellä on aivan huippuhyviä mehuja myynnissä, kyllä niitä kelpaa juodakin. :)

      Poista
  5. "Älä kuitenkaan lämmitä uunia etukäteen, vaan laita astiat kylmään uuniin. Siten ne myös lämpiävät lähes samaan tahtiin kuin uuni.
    Mehustettaessa pulloja kuumennetaan 125-150 asteessa 10-15 minuuttia. Korkit käytetään kiehuvassa vedessä. Jos teet näin korkkien pitää olla kumisia. Suoraan uunista otettuun, kuumaan pulloon laitetaan mehua ihan piri pintaan ja kuuma korkki pannaan heti päälle. "
    Marttojen nettisivulta lainattua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ihan noin teinkin, mutta pullot olivat suurin osa vanhoja lääkepulloja, jotka eivät sitten kestäneetkään. Tuo yksi hajosi sitten vähän kummallisesti keskeltä, siinä oli varmaan jo valmiiksi joku ongelma.

      Poista
  6. Minulla on sellainen sopiva kannu mihin pullon laitan kun lasken maijasta siihen mehua, jos sattuisi pullo särkymäänkin niin ei sitten leviä minnekkään, pysyy siellä kannussa. Ei tule sotkua siitä sitten minnekkään. Pullotan suoraan maijan letkusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten sitten sokeri laitetaan, jos valutetaan suoraan pulloon? Minä valutan kattilaan, johon lisään sokerin ja kannulla sitten kaadan vielä kuumaan/ lämpimään pulloon.

      Poista
  7. Jos pakastimessa on tilaa, pullota jäähtynyt mehu puhtaisiin muovipulloihin, pääset paljon helpommalla. Mehun väri ja maku säilyy siellä paremmin. Näin olen tehnyt muiden kylmätilojen puutteessa ja vähän laiskuuttanikin. Joka tapauksessa mehustaminen on puuhaa, joka vie "mehut" mehustajastakin. Hyvää ja arvokasta mehuahan itsetehty on. Joillekin lapsille kotimehu ei näytä kelpaavan, kun ovat tottuneet kaupan sokerisiin. Omiani huijasin aikoinaan laittamalla niitä sekaisin.
    Iloa ja voimia moninaisiin töihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki muovipullot ovat huvenneet kutunmaidon kera. On mukava viedä tuliaisina maitoa, mutta pulloja saa harvoin takaisin. Ennen kuttuja pakastin mehut, mutta silti sain aikamoisen sotkun aikaiseksi. Pulloja täällä onneksi on paljon, mutta korkkeja pitää käydä ostamassa lisää seuraavaa satsia varten.

      Poista
  8. Tuli ihan uusia asioita mulle! Olen mehustanut yli 20 vuotta enkä ikinä ole tiennyt, että pullojen pitäis olla kuumia. Olen kyllä pitänyt ne uunissa, mutta laittanut mehun aina jäähtyneeseen pulloon. Ja korkkienkin olen kiehauttamisen jälkeen antanut jäähtyä. Pullon laitan tupperware-kannuun ja mehun valutan suoraan letkusta pulloon. Sit kumitulppa päälle. Ja ihan lämpimässä kaapissa ovat aina olleet ja hyvin ovat säilyneet. Tällä hetkellä juomme 2014 vuoden mehuja. Meillä lapsia ei tarvinnut huijata - joivat, kun muuta ei koskaan ollut tarjolla. Nykyisin äidin syräntä lämmittää, kun aina kotona käydessään koukkaavat mehukaapille ja kysyvät, että voiks täältä ottaa mukaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos pullottaa kuumaa mehua, pitäisi pullojen olla myös yhtä kuumia, etteivät hajoa. Jos taas antaa mehunkin jäähtyä, pitää pullojenkin olla jäähtyneitä. Ei siinä sen kummoisempaa jippoa ole. Kyllä itsetehty mehu voittaa kaupan sokerilitkut ihan tosissaan. En kyllä pysty niitä teollisia sokeriliemiä juomaan. Ja sokeria pitää olla vain hieman, säilöntäaineeksi. :)

      Poista
    2. Tätä ei saa kertoa mun pulloille, koska olen aina valuttanut kuuman mehun kylmiin pulloihin eivätkä ne ole ymmärtäneet mennä rikki... Jos ne nyt kuulee tän, nii hajoavat varmaan heti ens syksynä, vaikka samat pullot ovat toimineet ne yli 20 vuotta!

      Poista
    3. Ollaan vaan ihan hipihiljaa tästä asiasta. Luulkoot rauhassa, että noin kuuluukin olla, koska ovat toimineet jo yli 20 vuotta. Ei sovi ainakaan vaihtaa systeemejä kesken kaiken. :D

      Poista
  9. Ensiviikolla aloitan mehun keiton ja totta keittiö näyttää aika kamalalta, mehua siellä ja täällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja minä kun luulin, että olen ainoa, joka saa mehua vähän sinne sun tänne. :D

      Poista
  10. Just tollast on munkin köökis kun teet mehuja. Vaikka laittasin pakasteeseen niin aina sotken. en kyll ole mikkä köökin taituri. Tosin vuosiin en ole pulloihin laittanut kun kellari on todella huono.
    Mehu on vaan kullanarvoista omista tuotteista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun mehu on vielä värillistä, sen roiskuminen loistaa oikein kauas. Täällä on onneksi kellareita joka paikassa, joten säilytystiloja onneksi löytyy.

      Poista
  11. Ihme ja kumma, vaikka olen melkoinen säheltäjä keittiöhommissa niin olen pystynyt pitämään likaantumisen kontrollissa. Mutta inhottavaa hommaa siinä vaihees, kun pitää alkaa pyyhkimään jälkiä ja varsinkin jos on käynyt juuriki näin, kun sinulla.

    Itse keitän mehut ja kaadan ne muovipulloihin. Pistän pakastimeen ja sieltä sulattelen aina tiukan paikan tulleen ja tarvittaessa flunssan aikana. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä saan aina kauheat sotkut aikaiseksi, enkä tykkää siivoamisesta yhtään, enkä sotkustakaan. Eli huono yhtälö on. Kyllä itse tehty mehu on parasta mehua, terveenä ja sairaana. :)

      Poista
  12. Isovanhempani ovat ratkaisseet likaantumisongelman keittämällä mehut ulkona. Itsekin muutamaan otteeseen kokeillut. Aikamoista hommaa mutta ei ole oman mehun voittanutta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti pitäisi tosiaan keitellä mehut pihalla. Ei haittaisi yhtään pullojen kaatumiset. :)

      Poista