Kaikkea hyvää

Kaikkea hyvää

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Peurapolulla

Iltalypsyn jälkeen päätin lähteä katsomaan, näkyisikö peuroja (kauriita) pellolla. Isäntä on jo onnistunut näkemään pari kertaa, mutta minä olen saanut kuunnella vain tarinoita. Sen verran vilkasta liikennettä siellä on, että metsän ja pellon välillä on tiukkaan tallattu polku. Nyt oli ainakin lämmin ja hyvä ilma ja aurinkokin oli sopivasti laskemassa.


Ensin kävin peltolammella kuikuilemassa, mutta onnistuin vain säikäyttämään yhden linnun maasta. Tämä lampi on peurojen (kauristen) juomapaikka.


Yritin hetken odotella, että pellon toisesta laidasta kaurapellon rajalta tulisi joku edes tänne, mutta kyllästyin odottamaan ja kävelin kohti toista laitaa.


Juuri, kun pääsin siihen kohtaan, missä pelto yhdistyy metsän kanssa, kuulin tällaista ääntä (kolme äännähdystä):


En pystynyt paikantamaan äänen lähdettä, enkä vielä tuossa vaiheessa tiennyt, mikä ääni se oikein oli (epäilin ketuksi). Jossain rapisi pusikkokin. Mutta näistä ei voinut kyllä erehtyä.


Kaikenlaisia säikyttimiä on tullut tuohon pikkumetsään. Onneksi oli vielä sen verran valoisaa, etten juossut karkuun.


Metsiköstä on varsin hyvä näkymä pellolle. 


Kulku ei ehkä ole kaikkein helpointa, kun maasto on niin valtavan kivikkoista. Ovatkohan nämä kivet kaikki peräisin pelloilta, vai onkohan tässä ollut näin paljon kiviä jääkauden jäljiltä?


Kun rymysin puskasta (löysin yhden karviaisenkin) avarammalle, tuijotti kaksi silmäparia minua kohti. Minkähän metsämörön ne luulivat sieltä kömpivän? Kun en ollut sen vaarallisempi, vuohet ottivat pienen näytösluontoisen sarvien kopsuttelun sen kunniaksi.


Näin siis kuitenkin pari sarvipäätä, vaikka olisin kyllä halunnut nähdä toisiakin eläimiä sarvilla tai ilman. Pitäisi varmaan kokeilla joskus lähteä aamuvartioon, jos sitten tärppäisi. Ei kyllä kannattaisi mennä mustassa hupparissa metsään. Viisi hirvikärpästä halusi ehdottomasti lähteä sieltä mukaani. Ei, en tykännyt yhtään.

8 kommenttia:

  1. Mukavat linkit olit laittannu. Erehyttävästi ne äänet toisiaa muistuttaa.

    Ei pimeessä/hämärässä kannata pelätä. Sä oot siellä se kaikist pelottavin/vaarallisin. ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole ollenkaan varma, osaanko nyt erottaa nuo äänet toisistaan. Eihän metsässä tosiaan ole oikeasti mitään pelättävää, paitsi oma mielikuvitus. :)

      Poista
  2. Peurat on kyllä mestareita piiloutumaan, ja harvoin niitä pääsee yllättämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aivan varma, että jossain aivan lähellä ainakin yksi oli, mutta kyllä ne osaavat olla aivan piilossa paikoillaan.

      Poista
  3. Peurat ja kauriit liikkuvat yleensä silloin kun on alkanut hämärtää tai aikaisin aamulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se jo hämärän puolta oli, kun menin. Isäntä on tosiaan nähnyt sekä illalla että aamulla. Vielä minä sen röhilään sieltä bongaan. :)

      Poista
  4. Yhdyn edelliseen komentin laittajaan. Ruokailupaikat on yleens varjon puolella jos sattu aurinko jostain paistelee..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo pellon laita on juuri sitä varjon puolta, jossa ne lymyilevät. Tänään löytyi taas pari uutta polkua sieltä pusikosta. Kai se sitten joskus tapahtuu ihan vahingossa, kun vihdoin sieltä jonkun bongaan.

      Poista